Ketterä valmennuksien oppijalähtöisyyden kehittäminen
Salo, Nora (2023)
Salo, Nora
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915707
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsiteltiin ryhmävalmennuksia ja niiden oppijalähtöisyyden kehittämistä. Koulutuksien ja valmennuksien keinoin OP Ryhmässä tuetaan itseohjautuvan työskentelytavan kehittymistä ympäri organisaatiota. Tämä opinnäytetyö tehtiin koulutuksia ja valmennuksia tuottavan Uudistamisheimon Viestintä ja valmennukset -tiimin tarpeisiin. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat vaikuttavat ryhmävalmennuksien oppijalähtöisyyteen oppimista ja valmennuksien vaikuttavuutta edistävinä tekijöinä, ja kuinka näitä voidaan vahvistaa ryhmävalmennuksissa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen kyselyn ja haastattelun avulla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollistaa valmennuksien oppijalähtöisyyden kehittäminen tutkimuksen tuottamaan tietoon ja löydöksiin perustuen, sekä laatimalla valmennusopas, jota voidaan hyödyntää valmennuksia kehitettäessä. Työn tavoite saavutettiin vastaamalla tutkimuskysymyksiin: Mitkä asiat, tekijät ja elementit tukevat oppijalähtöisyyttä erityisesti organisaatiossa toteutettavissa ryhmävalmennuksissa? Kuinka oppijalähtöinen valmennus kehitetään ja mitä keskeisistä tekijöitä siinä tulee olla? Kuinka tulevaisuuden valmennuksien oppijalähtöisyyttä voidaan kehittää ja kuinka tämä voidaan huomioida osana ryhmävalmennuksia, jotta ne palvelevat oppijaa mahdollisimman hyvin?
Työ koostui viitekehyksestä, jossa käsiteltiin oppijalähtöisyyttä – sen määritelmää, lähtökohtia oppijalähtöisyydelle, oppijalähtöisyyttä edistäviä tekijöitä sekä oppimisen todentamista. Viitekehyksessä keskiöön nousivat erityisesti oppimistyylit ja menetelmät. Lisäksi työhön kuului valmennusta ja valmentamista käsittelevä viitekehys, jossa käsiteltiin ryhmävalmennusta, valmentajan ja valmennettavan roolia, valmennuksen hyötyjä, valmennuksen vaiheita, valmennuksen kehittämistä prosessina sekä valmennuksen vaikuttavuutta. Viitekehyksessä perehdyttiin esimerkiksi valmennuksen vaiheisiin ja Kirkpatrickin-malliin.
Tuloksina syntyivät kyselyä ja haastattelua hyödyntäen keskeiset havainnot oppijalähtöisyyttä edistävistä keinoista ja valmennuksissa huomioitavista tekijöistä, joilla oppimista ja yksilön roolia oppimisen keskiössä voidaan tukea. Tuloksissa nähtiin erityisesti sisäisen motivaation, ryhmäoppimisen sekä valmennuksen jatkuvuuden merkitys. Oppijalähtöisyyttä voidaan vahvistaa ja tukea näillä keinoilla vahvistamalla sisäistä motivaatiota ennen valmennusta, sen aikana ja jälkeen. Vaikuttavuutta voidaan kasvattaa erityisesti valmennuksen jälkeen tapahtuvalla työskentelyllä. Lisäksi vuorovaikutus, keskustelut sekä arjen kokemuksien jakaminen ovat keskeisiä oppijalähtöisyyttä ja vaikuttavuutta kasvattavia keinoja. Tutkimuksen pohjalta laadittiin valmennusopas, jolla voidaan yhdessä tutkimuksessa tehtyjen löydöksien kanssa mahdollistaa valmennuksien oppijalähtöisyyden kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mahdollistaa valmennuksien oppijalähtöisyyden kehittäminen tutkimuksen tuottamaan tietoon ja löydöksiin perustuen, sekä laatimalla valmennusopas, jota voidaan hyödyntää valmennuksia kehitettäessä. Työn tavoite saavutettiin vastaamalla tutkimuskysymyksiin: Mitkä asiat, tekijät ja elementit tukevat oppijalähtöisyyttä erityisesti organisaatiossa toteutettavissa ryhmävalmennuksissa? Kuinka oppijalähtöinen valmennus kehitetään ja mitä keskeisistä tekijöitä siinä tulee olla? Kuinka tulevaisuuden valmennuksien oppijalähtöisyyttä voidaan kehittää ja kuinka tämä voidaan huomioida osana ryhmävalmennuksia, jotta ne palvelevat oppijaa mahdollisimman hyvin?
Työ koostui viitekehyksestä, jossa käsiteltiin oppijalähtöisyyttä – sen määritelmää, lähtökohtia oppijalähtöisyydelle, oppijalähtöisyyttä edistäviä tekijöitä sekä oppimisen todentamista. Viitekehyksessä keskiöön nousivat erityisesti oppimistyylit ja menetelmät. Lisäksi työhön kuului valmennusta ja valmentamista käsittelevä viitekehys, jossa käsiteltiin ryhmävalmennusta, valmentajan ja valmennettavan roolia, valmennuksen hyötyjä, valmennuksen vaiheita, valmennuksen kehittämistä prosessina sekä valmennuksen vaikuttavuutta. Viitekehyksessä perehdyttiin esimerkiksi valmennuksen vaiheisiin ja Kirkpatrickin-malliin.
Tuloksina syntyivät kyselyä ja haastattelua hyödyntäen keskeiset havainnot oppijalähtöisyyttä edistävistä keinoista ja valmennuksissa huomioitavista tekijöistä, joilla oppimista ja yksilön roolia oppimisen keskiössä voidaan tukea. Tuloksissa nähtiin erityisesti sisäisen motivaation, ryhmäoppimisen sekä valmennuksen jatkuvuuden merkitys. Oppijalähtöisyyttä voidaan vahvistaa ja tukea näillä keinoilla vahvistamalla sisäistä motivaatiota ennen valmennusta, sen aikana ja jälkeen. Vaikuttavuutta voidaan kasvattaa erityisesti valmennuksen jälkeen tapahtuvalla työskentelyllä. Lisäksi vuorovaikutus, keskustelut sekä arjen kokemuksien jakaminen ovat keskeisiä oppijalähtöisyyttä ja vaikuttavuutta kasvattavia keinoja. Tutkimuksen pohjalta laadittiin valmennusopas, jolla voidaan yhdessä tutkimuksessa tehtyjen löydöksien kanssa mahdollistaa valmennuksien oppijalähtöisyyden kehittäminen.