ReadyAPI-testausautomaatiotyökalun korvaaminen avoimen lähdekoodin vaihtoehdolla
Kallioinen, Mirva (2023)
Kallioinen, Mirva
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614621
Tiivistelmä
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja työkalut ovat tulleet koko ajan suosituimmiksi ja myös yritykset hyödyntävät niitä yhä enemmän. Opinnäytetyön aihe syntyi toimeksiantaja yrityksen Oy Samlink Ab:n tarpeesta saada tiimiin uusi testausautomaatiotyökalu käytössä olevan ReadyAPI:n tilalle. ReadyAPI:a käytettiin tiimissä funktionaalisten testien tekemiseen ja luomaan sekä päivittämään testeissä tarvittavia osapuolia ja osapuolille rahoituksia. Ongelmana ReadyAPI:ssa oli, että sen lisenssimaksu käyttäjää kohti oli kallis, sillä ei voi tehdä käyttöliittymätestausta, käyttäjätuki ei ollut riittävä ja työkalu ei ollut kovin tunnettu. Työn tavoitteena oli valita sopiva työkalu ReadyAPI:n korvaajaksi sekä saada toimimaan jo osa vanhalla työkalulla tehdyistä testeistä myös uudella työkalulla. Opinnäytetyö tehtiin soveltavana tutkimus- ja kehitystyönä. Toimeksiantajan puolelta annettiin vaatimusmäärittely, jonka avulla lähdettiin tutkimaan eri työkaluvaihtoehtoja sopivaksi korvaajaksi. Vaatimusmäärittelyssä haluttiin uuden työkalun sopivan API- sekä käyttöliittymätestaukseen ja olevan lähdekoodiltaan avoin. Avoimen lähdekoodin vaatimuksella haluttiin varmistaa edullisempi hinta sekä laajempi käyttäjäkunta ja näin ollen myös tuensaanti ja työkalun tunnettavuus. Työkalujen vertailun jälkeen sopivaksi korvaajaksi päädyttiin valitsemaan Robot Framework. Käytännöntoteutuksessa saatiin osapuolten luonti toimimaan. Rahoitusten luonti jäi vielä osittain kesken ja se on seuraava jatkokehityksen kohde. Kokonaisuutena päästiin hyvään alkuun työkalun vaihdossa ja työskentelyä on helppo jatkaa eteenpäin. Muita jatkokehitysideoita työlle oli esimerkiksi käyttöliittymän tekeminen nykyisen RIDE-kehitysympäristön sijasta ja mahdollisuus tehdä käyttöliittymätestausta testausympäristössä.