Oppivelvollisen nuoren tuki ja ohjaus asuinkunnassa: nuorten määritelmiä ohjauksen tarpeista
Katajamäki, Anne (2023)
Katajamäki, Anne
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915237
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Suurin osa nuorista siirtyy toisen asteen opintoihin päätettyään perusopetuksen, mutta merkittävä osa opiskelijoista kuitenkin keskeyttää koulutuksen ennen kuin saa suoritettua toisen asteen tutkinnon. 1.8.2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuslain uudistuksen myötä oppivelvollisuusikä nostettiin jatkumaan 18 ikävuoteen saakka ja kunnille annettiin tehtäväksi niiden oppivelvollisuusikäisten nuorten ohjaus, jotka eivät ole koulutuksen järjestäjän kirjoilla. Asuinkunnan tehtävänä on ohjata ilman koulutuspaikkaa oleva oppivelvollinen nuori soveltuvaan koulutukseen ja tarvittaessa muiden palveluiden piiriin kahden kuukauden kuluessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää asuinkunnan ohjaus- ja valvontatehtävän sisältöä selvittämällä ensin, millaista tukea ja ohjausta nuoret kokevat tarvitsevansa silloin, kun oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyy haasteita tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Nuorten ajatuksia kerättiin eläytymismenetelmää hyödyntäen lahtelaisista TUVA-ryhmistä ja ohjaustyön kokonaisuuden raamittamiseksi järjestettiin asuinkunnan ohjaustyössä toimiville työntekijöille ryhmäkeskustelutilaisuus Teamsissa.
Nuorilta saatujen vastausten perusteella oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyvien haasteiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa todelliset opiskelua haastavat syyt ja tarjota nuorelle tarpeen mukaista ohjausta ja tukea. Nuoret haluavat tulle kohdatuksi kokonaisvaltaisesti, joten opiskelua tulee tarkastella osana nuoren kokonaiselämäntilannetta ja huomioida terveydentilanteen lisäksi myös jaksaminen ja voimavarat. Nuoren oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistavat hänen osallisuuttaan yhteisessä työskentelyssä. Työntekijöiden näkökulmat ohjaustyöstä olivat monilta osin yhteneviä nuorten ajatusten kanssa. Nuoren tarinan kuuleminen ja hänen omien ajatuksiensa esille nostaminen ovat asuinkunnan ohjaus- ja valvontatehtävän keskiössä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä valmistui keskustelunherättäjäkortit, jotka toimivat ohjaustyön apuvälineenä tilanteessa, jossa nuoren on vaikeaa sanoittaa omia ajatuksiaan. Korteissa esiintyvät teemat on poimittu nuorten sanoittamista ohjauksen tarpeellisista sisällöistä.
Asiasanat: oppivelvollisuuden laajentaminen, asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu, oppivelvollisen nuoren tukeminen
Suurin osa nuorista siirtyy toisen asteen opintoihin päätettyään perusopetuksen, mutta merkittävä osa opiskelijoista kuitenkin keskeyttää koulutuksen ennen kuin saa suoritettua toisen asteen tutkinnon. 1.8.2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuslain uudistuksen myötä oppivelvollisuusikä nostettiin jatkumaan 18 ikävuoteen saakka ja kunnille annettiin tehtäväksi niiden oppivelvollisuusikäisten nuorten ohjaus, jotka eivät ole koulutuksen järjestäjän kirjoilla. Asuinkunnan tehtävänä on ohjata ilman koulutuspaikkaa oleva oppivelvollinen nuori soveltuvaan koulutukseen ja tarvittaessa muiden palveluiden piiriin kahden kuukauden kuluessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää asuinkunnan ohjaus- ja valvontatehtävän sisältöä selvittämällä ensin, millaista tukea ja ohjausta nuoret kokevat tarvitsevansa silloin, kun oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyy haasteita tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Nuorten ajatuksia kerättiin eläytymismenetelmää hyödyntäen lahtelaisista TUVA-ryhmistä ja ohjaustyön kokonaisuuden raamittamiseksi järjestettiin asuinkunnan ohjaustyössä toimiville työntekijöille ryhmäkeskustelutilaisuus Teamsissa.
Nuorilta saatujen vastausten perusteella oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyvien haasteiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa todelliset opiskelua haastavat syyt ja tarjota nuorelle tarpeen mukaista ohjausta ja tukea. Nuoret haluavat tulle kohdatuksi kokonaisvaltaisesti, joten opiskelua tulee tarkastella osana nuoren kokonaiselämäntilannetta ja huomioida terveydentilanteen lisäksi myös jaksaminen ja voimavarat. Nuoren oman asiantuntijuuden tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistavat hänen osallisuuttaan yhteisessä työskentelyssä. Työntekijöiden näkökulmat ohjaustyöstä olivat monilta osin yhteneviä nuorten ajatusten kanssa. Nuoren tarinan kuuleminen ja hänen omien ajatuksiensa esille nostaminen ovat asuinkunnan ohjaus- ja valvontatehtävän keskiössä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä valmistui keskustelunherättäjäkortit, jotka toimivat ohjaustyön apuvälineenä tilanteessa, jossa nuoren on vaikeaa sanoittaa omia ajatuksiaan. Korteissa esiintyvät teemat on poimittu nuorten sanoittamista ohjauksen tarpeellisista sisällöistä.
Asiasanat: oppivelvollisuuden laajentaminen, asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu, oppivelvollisen nuoren tukeminen