Ikääntyneiden hoitotyön eettisyys ja sen haasteet
Flemming, Anna; Lehtonen-Häkli, Satu (2023)
Flemming, Anna
Lehtonen-Häkli, Satu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815041
Tiivistelmä
Koska ikääntymisen tuomat muutokset ovat yksilöllisiä, ei vanhuutta voida tämän vuoksi määritellä pelkästään kalenteri-iän perusteella. Iän tuoman toimintakyvyn heikkeneminen johtaa ikääntyneen lisääntyneeseen tuen tarpeeseen ja eniten hoitoa tarvitsevatkin dementoituneet. Ikääntyminen heikentää potilaan kykyä tehdä päätöksiä muistisairauden edetessä, joka johtaa avuntarpeen lisääntymiseen. Suurin osa ikääntyneiden hoitotyöstä tehdäänkin laitoshoidossa. Ikääntyneiden hoitotyö tarkoittaa siis työtä, jota voidaan tehdä terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmän kaikissa osissa. Hoidon lähtökohtana on hyvä perushoito.
Eettiset periaatteet ohjaavat hoitajaa ja etiikka onkin kiinteästi yhteydessä ikääntyneiden hoitotyöhön. Vaikka muistisairas ei sairauden edetessä kykenekään enää tekemään monimutkaisia ja suuria päätöksiä, pystyy hän edelleen päättämään arkisista asioistaan. Sairauden edetessä voi alkaa esiintyä hoitokielteisyyttä, koska sairastunut ei useinkaan enää ymmärrä olevansa hoidon tarpeessa. Tämä voi asettaa ristiriitoja ja eettisiä haasteitä sairastuneen tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden suhteen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, ettei hoitajien koulutustasolla, määrällä tai hoitolaitoksen koolla ole suoranaisesti yhteyttä fyysisen rajoittamisen tarpeeseen. Vaikka tilastollisesti vaje henkilöstössä ei vaikutakaan rajoituspäätöksiin, voidaan kuitenkin todeta hoitajien tuntemuksen kentältä olevan päinvastainen. Tutkimusten mukaan, eettinen kuormitus vanhustyössä on muuta sosiaali- ja terveysalaa suurempi.
Eettiset periaatteet ohjaavat hoitajaa ja etiikka onkin kiinteästi yhteydessä ikääntyneiden hoitotyöhön. Vaikka muistisairas ei sairauden edetessä kykenekään enää tekemään monimutkaisia ja suuria päätöksiä, pystyy hän edelleen päättämään arkisista asioistaan. Sairauden edetessä voi alkaa esiintyä hoitokielteisyyttä, koska sairastunut ei useinkaan enää ymmärrä olevansa hoidon tarpeessa. Tämä voi asettaa ristiriitoja ja eettisiä haasteitä sairastuneen tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden suhteen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, ettei hoitajien koulutustasolla, määrällä tai hoitolaitoksen koolla ole suoranaisesti yhteyttä fyysisen rajoittamisen tarpeeseen. Vaikka tilastollisesti vaje henkilöstössä ei vaikutakaan rajoituspäätöksiin, voidaan kuitenkin todeta hoitajien tuntemuksen kentältä olevan päinvastainen. Tutkimusten mukaan, eettinen kuormitus vanhustyössä on muuta sosiaali- ja terveysalaa suurempi.