Chatbotin opetusdatan kerääminen hyvinvointialueella
Ahlskog, Pia (2023)
Ahlskog, Pia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514112
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitetään tapoja kerätä chatbotin rakentamiseen tarvittavaa opetusdataa ja analysoidaan, mikä on paras tapa kerätä tietoa hyvinvointialueella, jossa organisaatio on laaja sekä monitahoinen.
Tietoa kerättiin henkilökunnalle suunnatulla sähköisellä kyselyllä, jossa pyydettiin tietoja yksiköille tulevista, useimmin kysytyistä kysymyksistä sekä henkilökunnan omaa mielipidettä miten he kokevat että palvelusta olisi hyötyä heidän asiakaspalvelutyössään. Yksiköitä myös haastateltiin ja asiakas kokemuksista kerättiin tietoa meneillään olevalla Tartu Digiin kiertueella, jossa esitellään mm. Soiten digitaalisia palveluita asiakkaille.
Näiden kyselyiden ja haastatteluiden perusteella voidaan päätellä, että henkilökunta kokee chatbot palvelun hyvänä mahdollisuutena olla tukena heidän yksikkönsä asiakaspalvelutyössä ja että alueen asukkaat ovat valmiita kokeilemaan ja käyttämään tällaista palvelua. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että chatbot-palvelu ei ole monille kovinkaan tuttu palvelu ja palveluun tulisi perehdyttää tarkemmin mahdollisten jatko kyselyiden ja haastatteluiden yhteydessä.
Tutkimusta voidaan hyödyntää jatkossa hyvinvointialueilla monenlaisen tiedon keräämisessä ja käyttää apuna kyselyiden kehittämisessä.
Tietoa kerättiin henkilökunnalle suunnatulla sähköisellä kyselyllä, jossa pyydettiin tietoja yksiköille tulevista, useimmin kysytyistä kysymyksistä sekä henkilökunnan omaa mielipidettä miten he kokevat että palvelusta olisi hyötyä heidän asiakaspalvelutyössään. Yksiköitä myös haastateltiin ja asiakas kokemuksista kerättiin tietoa meneillään olevalla Tartu Digiin kiertueella, jossa esitellään mm. Soiten digitaalisia palveluita asiakkaille.
Näiden kyselyiden ja haastatteluiden perusteella voidaan päätellä, että henkilökunta kokee chatbot palvelun hyvänä mahdollisuutena olla tukena heidän yksikkönsä asiakaspalvelutyössä ja että alueen asukkaat ovat valmiita kokeilemaan ja käyttämään tällaista palvelua. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että chatbot-palvelu ei ole monille kovinkaan tuttu palvelu ja palveluun tulisi perehdyttää tarkemmin mahdollisten jatko kyselyiden ja haastatteluiden yhteydessä.
Tutkimusta voidaan hyödyntää jatkossa hyvinvointialueilla monenlaisen tiedon keräämisessä ja käyttää apuna kyselyiden kehittämisessä.