Kasvikattojen käyttö Suomessa
Heikkinen, Saku (2023)
Heikkinen, Saku
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614650
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää kuntien suhtautumista kasvikattojen käyttöön ja sitä, kuinka kasvikattojen käyttöä voitaisiin Suomessa lisätä.
Ensimmäisenä insinöörityössä selvitettiin kasvikaton lainsäädännöllisiä lähtökohtia EU:n luontodirektiivissä, luonnonsuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa. Tässä vaiheessa insinöörityötä tutkittiin myös maankäytön suunnittelujärjestelmän sekä rakennuslupamenettelyn roolia viherkattojen rakentamisessa.
Tutkimusvaiheessa kuntien suhtautumista kasvikattoihin selvitettiin perehtymällä suurimpien kuntien laatimiin kasvikattoselvityksiin. Nämä kunnat pyrkivät toimimaan kasvikattojen käytön edelläkävijöinä ja edistämään niiden kehittämistä erillisillä kasvikattoselvityksillä. Pienemmille kunnille, jotka eivät ole laatineet viherkattoselvityksiä, laadittiin insinöörityön aikana kysely kasvikattojen käytöstä mahdollisimman kattavan yleiskuvan saamiseksi.
Insinöörityön lopputuloksena esiin nousi useita syitä sille, miksi kasvikattojen käyttö on Suomessa edelleen vähäistä. Yleisenä syynä on korkeat kustannukset ja useat epävarmuudet kasvikattojen käyttöön, kustannuksiin, tekniseen toteutukseen ja turvallisuuteen liittyen. Kunnan osoittama tahtotila vaikuttaa selkeästi rakentamisen määrään. Kasvikattojen määrä on kuitenkin todennäköisesti nousemassa lähitulevaisuudessa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen valmistauduttaessa ja yleisen viihtyvyyden lisäämiseksi. Kasvikattojen määrän lisääminen edellyttää vielä paljon tiedottamista, jotta rakentamisosaaminen ja kiinnostavuus kasvikattoja kohtaan lisääntyisivät.
Ensimmäisenä insinöörityössä selvitettiin kasvikaton lainsäädännöllisiä lähtökohtia EU:n luontodirektiivissä, luonnonsuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa. Tässä vaiheessa insinöörityötä tutkittiin myös maankäytön suunnittelujärjestelmän sekä rakennuslupamenettelyn roolia viherkattojen rakentamisessa.
Tutkimusvaiheessa kuntien suhtautumista kasvikattoihin selvitettiin perehtymällä suurimpien kuntien laatimiin kasvikattoselvityksiin. Nämä kunnat pyrkivät toimimaan kasvikattojen käytön edelläkävijöinä ja edistämään niiden kehittämistä erillisillä kasvikattoselvityksillä. Pienemmille kunnille, jotka eivät ole laatineet viherkattoselvityksiä, laadittiin insinöörityön aikana kysely kasvikattojen käytöstä mahdollisimman kattavan yleiskuvan saamiseksi.
Insinöörityön lopputuloksena esiin nousi useita syitä sille, miksi kasvikattojen käyttö on Suomessa edelleen vähäistä. Yleisenä syynä on korkeat kustannukset ja useat epävarmuudet kasvikattojen käyttöön, kustannuksiin, tekniseen toteutukseen ja turvallisuuteen liittyen. Kunnan osoittama tahtotila vaikuttaa selkeästi rakentamisen määrään. Kasvikattojen määrä on kuitenkin todennäköisesti nousemassa lähitulevaisuudessa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen valmistauduttaessa ja yleisen viihtyvyyden lisäämiseksi. Kasvikattojen määrän lisääminen edellyttää vielä paljon tiedottamista, jotta rakentamisosaaminen ja kiinnostavuus kasvikattoja kohtaan lisääntyisivät.