Kätilöiden työhyvinvointi
Kyllönen, Milla; Stirkkinen, Matilda (2023)
Kyllönen, Milla
Stirkkinen, Matilda
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514053
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli kätilöiden työhyvinvointi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kätilöiden kokemaa työhyvinvointia ja työhyvinvointiin vaikuttavia keinoja kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista kirjallista tietoa kätilökoulutuksen tueksi ja kätilöiden työympäristön ja- olojen kehittämiseksi. Tutkimuskysymyksemme olivat 1. Millaiset tekijät vaikuttavat kätilöiden työhyvinvointiin? ja 2. Millaiset tekijät edistävät kätilöiden työhyvinvointia?
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta, joita olivat Medic, Cinahl, PubMed ja ProQuest. Sovelsimme tiedonhaussa menetelmänä systemaattista tiedonhakua. Aineistoksi valikoitui 10 englanninkielistä ja 1 suomenkielinen aineisto. Kaikki aineistot olivat Euroopassa tuotettuja.
Tutkimuksen tuloksena kätilöiden työhyvinvointiin vaikuttaa esimerkiksi erilaiset kätilön henkilökohtaiset ominaisuudet ja kokemukset. Tällä tarkoitetaan kuormitustekijöitä, vaikuttamismahdollisuuksia ja henkilökohtaisia tekijöitä. Myös tekijät työpaikalla, kuten henkilöstön saama sosiaalinen tuki, organisaation sisäiset tekijät ja työmäärä vaikuttavat työhyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kätilöiden työhyvinvointia voidaan edistää työssä jaksamisen kehittämisellä sekä kätilöiden ja kätilötyön arvostuksella. Työssä jaksamisen kehittämisellä tarkoitetaan kätilöiden saamaa tukea työpaikalta ja läheisiltä ja työuupumuksen ennaltaehkäisyä. Kätilöiden ja kätilötyön arvostuksella tarkoitetaan kätilön vaikuttamismahdollisuuksia, laadukkaan kätilötyön mahdollistamista ja ammattitaitoa.
Johtopäätösten perusteella kätilöiden työhyvinvointia voidaan lisätä kehittämällä työssäjaksamista ja kätilötyön arvostusta. Kätilöiden työn kuormitustekijöitä olisi hyvä alentaa ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätä. Organisaation sisäiset tekijät, kuten riittävä henkilöstöresurssi ja palkkaus lisäävät kätilön työhyvinvointia ja niiden toteutumista tulisi tarkastella jokaisessa työpaikassa. Erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden kätilöiden haavoittuva asema tulisi ottaa huomioon työhyvinvoinnin näkökulmasta, sillä liian vähäinen tuki nuorilla työntekijöillä johtaa herkemmin työuupumukseen.
Jatkossa Suomessa voitaisiin tutkia kätilöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja vertailla kätilöiden työhyvinvointia tarkemmin eri työskentely-ympäristöissä. Lisäksi voitaisiin selvittää ne toimenpiteet, joita tällä hetkellä tehdään suomalaisten kätilöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi ja verrata niitä kätilöiden omiin toiveisiin työhyvinvoinnin kehittämisen suhteen.
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta, joita olivat Medic, Cinahl, PubMed ja ProQuest. Sovelsimme tiedonhaussa menetelmänä systemaattista tiedonhakua. Aineistoksi valikoitui 10 englanninkielistä ja 1 suomenkielinen aineisto. Kaikki aineistot olivat Euroopassa tuotettuja.
Tutkimuksen tuloksena kätilöiden työhyvinvointiin vaikuttaa esimerkiksi erilaiset kätilön henkilökohtaiset ominaisuudet ja kokemukset. Tällä tarkoitetaan kuormitustekijöitä, vaikuttamismahdollisuuksia ja henkilökohtaisia tekijöitä. Myös tekijät työpaikalla, kuten henkilöstön saama sosiaalinen tuki, organisaation sisäiset tekijät ja työmäärä vaikuttavat työhyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kätilöiden työhyvinvointia voidaan edistää työssä jaksamisen kehittämisellä sekä kätilöiden ja kätilötyön arvostuksella. Työssä jaksamisen kehittämisellä tarkoitetaan kätilöiden saamaa tukea työpaikalta ja läheisiltä ja työuupumuksen ennaltaehkäisyä. Kätilöiden ja kätilötyön arvostuksella tarkoitetaan kätilön vaikuttamismahdollisuuksia, laadukkaan kätilötyön mahdollistamista ja ammattitaitoa.
Johtopäätösten perusteella kätilöiden työhyvinvointia voidaan lisätä kehittämällä työssäjaksamista ja kätilötyön arvostusta. Kätilöiden työn kuormitustekijöitä olisi hyvä alentaa ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätä. Organisaation sisäiset tekijät, kuten riittävä henkilöstöresurssi ja palkkaus lisäävät kätilön työhyvinvointia ja niiden toteutumista tulisi tarkastella jokaisessa työpaikassa. Erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden kätilöiden haavoittuva asema tulisi ottaa huomioon työhyvinvoinnin näkökulmasta, sillä liian vähäinen tuki nuorilla työntekijöillä johtaa herkemmin työuupumukseen.
Jatkossa Suomessa voitaisiin tutkia kätilöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja vertailla kätilöiden työhyvinvointia tarkemmin eri työskentely-ympäristöissä. Lisäksi voitaisiin selvittää ne toimenpiteet, joita tällä hetkellä tehdään suomalaisten kätilöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi ja verrata niitä kätilöiden omiin toiveisiin työhyvinvoinnin kehittämisen suhteen.