Hyvä palliatiivinen hoitotyö pitkälle edennyttä sydämen vajaatoimintaa sairastaville – Scoping-kirjallisuuskatsaus
Peltonen, Hanna (2023)
Peltonen, Hanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052513985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052513985
Tiivistelmä
Sydämen vajaatoimintaan sairastuneet ovat useimmiten ikääntyneitä. Väestön eläessä yhä vanhemmaksi sydämen vajaatoiminta yleistyy sairautena. Palliatiivisen hoidon lisäämiseksi sydämen vajaatoimintaa sairastaville tarvitaan tiedon lisääntymistä hoitohenkilökunnassa. Henkilökunnan on osattava tunnistaa sairastuneista palliatiivista hoitoa tarvitsevat potilaat ja antaa oikea-aikaista oireenmukaista hoitoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli scoping-kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata sydämen vajaatoiminnan palliatiivista hoitoa hoitotyön näkökulmasta ja sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidon tarpeita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkälle edenneen sydämen vajaatoiminnan palliatiivisesta hoidosta. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Millaista tutkimusta on tehty sydämen vajaatoiminnan palliatiivisesta hoidosta? Mitä ovat sydämen vajaatoimintapotilaan palliatiivisen hoidon erityispiirteet? Millaisia hoidon tarpeita sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on palliatiivisessa hoidossa? Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Suomen sydänliiton kanssa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on scoping-kirjallisuuskatsaus. Aineistohaussa käytettiin 4 eri terveydenhuollon tietokantaa (Cinahl, Pubmed, ProQuest Central ja Taylor & Francis Online). Hakusanoina käytettiin englanniksi: heart failure, chf, congestive heart failure, palliative care, hospice care, palliative nursing ja end of life care. Aineistohaussa mukaan otettiin vuodesta 2016 eteenpäin löytyvät englanninkieliset tieteelliset artikkelit, joista löytyi vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimusartikkeleja valikoitui mukaan 21 kappaletta. Laadun arviointia tehtiin valikoiduille artikkeleille Joanna Briggs -instituutin arviointikriteerien mukaan. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysin menetelmää.
Aineiston analyysin perusteella sydämen vajaatoimintapotilaiden tarpeet palliatiivisessa hoidossa voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: vuorovaikutukseen, henkisiin tarpeisiin ja fyysisiin tarpeisiin. Tuloksiin perustuen tarve vastata kaikkiin näihin tarpeisiin on koko palliatiivisen hoidon jatkumisen ajan. Sydämen vajaatoiminnan palliatiivisen hoidon erityispiirteinä olivat kaksi pääluokkaa: sairauden loppuvaiheen ja palliatiivisen hoidon parempi ymmärrys sekä monialaista yhteistyötä ja ennakoivaa hoitosuunnitelmaa toteuttava hoito. Sairauden kulusta ja ennusteesta tulee kertoa potilaalle ja tukea häntä siinä, että elinaika on rajallinen. Sairaanhoitaja koordinoi sitä, että potilaalle järjestyy hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka. Sairaanhoitaja toimii hoitotiimin jäsenenä ollen usein vastuusairaanhoitaja, joka on eniten potilaan kanssa ja tuntee hänet parhaiten. Palliatiivinen hoito toteutuu yhteistyössä potilaan läheisten kanssa.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä on sydämen vajaatoimintapotilaiden tarve saada kokonaisvaltaista ihmislähtöistä palliatiivista hoitoa. Palliatiivisen hoidon varhainen aloittaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen ovat keskeisiä tekijöitä sydämen vajaatoimintapotilaiden hyvälle palliatiiviselle hoidolle. Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa muutoksia potilaan elämänlaadussa ja toimintakyvyssä minkä vuoksi potilaat tarvitsevat psykososiaalista tukea.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on scoping-kirjallisuuskatsaus. Aineistohaussa käytettiin 4 eri terveydenhuollon tietokantaa (Cinahl, Pubmed, ProQuest Central ja Taylor & Francis Online). Hakusanoina käytettiin englanniksi: heart failure, chf, congestive heart failure, palliative care, hospice care, palliative nursing ja end of life care. Aineistohaussa mukaan otettiin vuodesta 2016 eteenpäin löytyvät englanninkieliset tieteelliset artikkelit, joista löytyi vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimusartikkeleja valikoitui mukaan 21 kappaletta. Laadun arviointia tehtiin valikoiduille artikkeleille Joanna Briggs -instituutin arviointikriteerien mukaan. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysin menetelmää.
Aineiston analyysin perusteella sydämen vajaatoimintapotilaiden tarpeet palliatiivisessa hoidossa voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: vuorovaikutukseen, henkisiin tarpeisiin ja fyysisiin tarpeisiin. Tuloksiin perustuen tarve vastata kaikkiin näihin tarpeisiin on koko palliatiivisen hoidon jatkumisen ajan. Sydämen vajaatoiminnan palliatiivisen hoidon erityispiirteinä olivat kaksi pääluokkaa: sairauden loppuvaiheen ja palliatiivisen hoidon parempi ymmärrys sekä monialaista yhteistyötä ja ennakoivaa hoitosuunnitelmaa toteuttava hoito. Sairauden kulusta ja ennusteesta tulee kertoa potilaalle ja tukea häntä siinä, että elinaika on rajallinen. Sairaanhoitaja koordinoi sitä, että potilaalle järjestyy hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka. Sairaanhoitaja toimii hoitotiimin jäsenenä ollen usein vastuusairaanhoitaja, joka on eniten potilaan kanssa ja tuntee hänet parhaiten. Palliatiivinen hoito toteutuu yhteistyössä potilaan läheisten kanssa.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä on sydämen vajaatoimintapotilaiden tarve saada kokonaisvaltaista ihmislähtöistä palliatiivista hoitoa. Palliatiivisen hoidon varhainen aloittaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen ovat keskeisiä tekijöitä sydämen vajaatoimintapotilaiden hyvälle palliatiiviselle hoidolle. Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa muutoksia potilaan elämänlaadussa ja toimintakyvyssä minkä vuoksi potilaat tarvitsevat psykososiaalista tukea.