AART-menetelmän toimivuus lastensuojelulaitoksessa: selvitys Nuorisopsykiatrinen asumiskoti Puro Oy:n kolmen yksikön AART-ohjaajien näkökulmasta
Aho, Aija; Lakso, Katri (2023)
Aho, Aija
Lakso, Katri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413948
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten AART-menetelmä toimii
käytännössä Nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puro Oy:n lastensuojeluyksiköissä ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat menetelmän toimivuuteen sekä kerätä tietoa, jonka pohjalta menetelmän toimivuutta voi
kehittää entisestään.
Työ on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty hyödyntämällä teemahaastattelua. Tutkimuksessa käytettiin AR Tin pohjoismaista sovellusta AARTia, joka on ennaltaehkäisevämpi sosiaalisen kyvykkyyden harjoitusmenetelmä kuin ART. Tutkimuksen aineiston analysointi on toteutettu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat lastensuojelu, sijaishuolto, AART-Adapted aggression replacement training, toimivuus.
Tutkimuksen tulosten perusteella havainnot AART-menetelmän toimivuudesta olivat haastateltavilla melko samankaltaiset. Yksimielisyydestä huolimatta esiin nousi monia näkökulmia. AART-menetelmän koettiin tuovan lastensuojeluyksi köille paljon lisäarvoa. Tulosten perusteella selvisi, että AART-tuokioiden vaikutukset eivät näy lyhyellä aikavälillä. Menetelmän toimivuudessa tärkeimmiksi teki jöiksi esiin nousivat suunnitelmallisuus, ryhmädynamiikka ja ympäristö. AARTin kehittämiskohteiksi koettiin AART-tuokioiden säännöllisyys ja suunnittelu sekä
AART-ohjaajien jatkuva kehitys.
käytännössä Nuorisopsykiatrisen asumiskoti Puro Oy:n lastensuojeluyksiköissä ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat menetelmän toimivuuteen sekä kerätä tietoa, jonka pohjalta menetelmän toimivuutta voi
kehittää entisestään.
Työ on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty hyödyntämällä teemahaastattelua. Tutkimuksessa käytettiin AR Tin pohjoismaista sovellusta AARTia, joka on ennaltaehkäisevämpi sosiaalisen kyvykkyyden harjoitusmenetelmä kuin ART. Tutkimuksen aineiston analysointi on toteutettu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat lastensuojelu, sijaishuolto, AART-Adapted aggression replacement training, toimivuus.
Tutkimuksen tulosten perusteella havainnot AART-menetelmän toimivuudesta olivat haastateltavilla melko samankaltaiset. Yksimielisyydestä huolimatta esiin nousi monia näkökulmia. AART-menetelmän koettiin tuovan lastensuojeluyksi köille paljon lisäarvoa. Tulosten perusteella selvisi, että AART-tuokioiden vaikutukset eivät näy lyhyellä aikavälillä. Menetelmän toimivuudessa tärkeimmiksi teki jöiksi esiin nousivat suunnitelmallisuus, ryhmädynamiikka ja ympäristö. AARTin kehittämiskohteiksi koettiin AART-tuokioiden säännöllisyys ja suunnittelu sekä
AART-ohjaajien jatkuva kehitys.