Vaikuttajaryhmä senioreiden äänenä: vaikuttajaryhmäläisten kokemuksia Dallaten-hankkeeseen osallistumisesta
Niku, Hanna-Riitta; Lindqvist, Päivi (2023)
Niku, Hanna-Riitta
Lindqvist, Päivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413569
Tiivistelmä
Tämä laadullinen opinnäytetyö tarkastelee ikääntyneistä koostuvan vaikuttajaryhmän kokemuksia ja mielipiteitä yhteiskehittämisestä pienyritysten kanssa. Opinnäytetyö pohjautuu Metropolian, Haaga-Helian ja Laurea-ammattikorkeakoulujen yhteishankkeeseen nimeltä Dallaten – ”Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin”. Hankkeen 15 liikunta- ja hyvinvointipalveluja tuottavaa pien- ja mikroyritystä yhteiskehittivät vaikuttajaryhmäläisten kanssa palveluja ikääntyville sopiviksi. Vaikuttajaryhmä koostui eläkkeellä olevista ikääntyneistä. Yritykset ja vaikuttajaryhmäläiset saivat ohjausta ja valmennusta yhteiskehittämiseen hankkeen aikana.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vaikuttajaryhmäläisten kokemusta hankkeeseen osallistumisesta ja sitä, miten he kokivat yritysyhteistyön onnistumisen. Aineiston keräämiseen käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka toteutettiin puhelimitse yksilöhaastatteluina. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Haastattelun avulla haettiin vastausta opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin: miten vaikuttajaryhmäläiset kokivat vaikuttajaryhmätoimintaan osallistumisen, miten he kokivat yhteiskehittämisen yritysten kanssa sekä miten he jatkojalostaisivat vaikuttajaryhmätoimintaa.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin päätellä, että vaikuttajaryhmätoimintaan osallistuminen oli koettu mielekkääksi. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat, että he pystyivät antamaan yrityksiä hyödyttävää palautetta. Yrityksillä oli ollut mahdollisuus tarjota vaikuttajaryhmäläisille tuotteidensa tai palveluidensa testausmahdollisuutta, mutta haastatteluissa ilmeni, että vaikuttajaryhmäläiset eivät olleet osallistuneet testaukseen. Syyksi mainittiin palvelun liian korkea hinta, palvelun etäisyys tai se, että palvelulle ei nähty tarvetta. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat vaikuttajaryhmätoiminnan olevan hyvä tapa osallistua ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen, mutta vaikuttajaryhmätoiminnan jatkojalostamiseen ei osattu antaa mielipidettä. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että vaikuttajaryhmätoiminta tukee osallisuutta, mutta vaikuttamistoimintaan tarvitaan sitä tukevia rakenteita. Yritysyhteistyön edellytyksenä on, että yritykset osaavat tunnistaa senioreiden tarpeet.
Tämän opinnäytetyön näkökulma ja tulokset ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja monipuolista ennaltaehkäisevää sekä tarveharkintaan perustuvaa palveluntarjontaa tarvitaan lisää palvelemaan ikääntyneen väestön moninaisia tarpeita. Tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti yhteiskehittämisen jatkojalostuksessa, ikääntyneiden palvelujen suunnittelussa tai vaikuttajaryhmien perustamisessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vaikuttajaryhmäläisten kokemusta hankkeeseen osallistumisesta ja sitä, miten he kokivat yritysyhteistyön onnistumisen. Aineiston keräämiseen käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka toteutettiin puhelimitse yksilöhaastatteluina. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Haastattelun avulla haettiin vastausta opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin: miten vaikuttajaryhmäläiset kokivat vaikuttajaryhmätoimintaan osallistumisen, miten he kokivat yhteiskehittämisen yritysten kanssa sekä miten he jatkojalostaisivat vaikuttajaryhmätoimintaa.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin päätellä, että vaikuttajaryhmätoimintaan osallistuminen oli koettu mielekkääksi. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat, että he pystyivät antamaan yrityksiä hyödyttävää palautetta. Yrityksillä oli ollut mahdollisuus tarjota vaikuttajaryhmäläisille tuotteidensa tai palveluidensa testausmahdollisuutta, mutta haastatteluissa ilmeni, että vaikuttajaryhmäläiset eivät olleet osallistuneet testaukseen. Syyksi mainittiin palvelun liian korkea hinta, palvelun etäisyys tai se, että palvelulle ei nähty tarvetta. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat vaikuttajaryhmätoiminnan olevan hyvä tapa osallistua ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen, mutta vaikuttajaryhmätoiminnan jatkojalostamiseen ei osattu antaa mielipidettä. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että vaikuttajaryhmätoiminta tukee osallisuutta, mutta vaikuttamistoimintaan tarvitaan sitä tukevia rakenteita. Yritysyhteistyön edellytyksenä on, että yritykset osaavat tunnistaa senioreiden tarpeet.
Tämän opinnäytetyön näkökulma ja tulokset ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja monipuolista ennaltaehkäisevää sekä tarveharkintaan perustuvaa palveluntarjontaa tarvitaan lisää palvelemaan ikääntyneen väestön moninaisia tarpeita. Tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti yhteiskehittämisen jatkojalostuksessa, ikääntyneiden palvelujen suunnittelussa tai vaikuttajaryhmien perustamisessa.