Uusien teräksisten sairaalainstrumenttien käyttöönotto
Väätäinen, Matias (2023)
Väätäinen, Matias
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313446
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten ohjeistetaan toimimaan välinehuolloissa uusien instrumenttien käyttöönotossa. Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja monikäyttöisiä instrumentteja käytetään päivittäin suuria määriä erilaisissa toimenpiteissä. Jotta instrumentteja voidaan uudelleen käyttää, ne tarvitsevat oikein toteutetun huollon.
Materiaalina ruostumaton teräs on monipuolinen sekä kestävä, ja siitä voidaan valmistaa monenlaisia instrumentteja. Ruoste on suurin instrumenttien käyttöikää rajoittava tekijä. Uudet instrumentit ovat haavoittuvaisia korroosiolle ohuen oksidikalvon vuoksi.
Työtä varten on kerättyä tietoa eri instrumenttivalmistajien ohjeista ja hyödynnetty olemassa olevaa tietopohjaa koskien instrumenttien huoltoa ja teräksen ominaisuuksia. Kokeellista osuutta varten tilattiin uusia instrumentteja, jotka käsiteltiin erilaisin esikäsittelymenetelmin ja kiersivät välinehuoltoprosessissa 25 kertaa.
Valmistajista enemmistöllä ei ollut erityistä ohjetta instrumenttien ensikäsittelystä. Lopuilla valmistajista ohjeistukset olivat keskenään eroavia. Testattujen menetelmien välillä ei havaittu eroja. Sopivimmaksi menetelmäksi valittiin ultraäänipuhdistuksella tehostettu koneellinen pesuprosessi.
Materiaalina ruostumaton teräs on monipuolinen sekä kestävä, ja siitä voidaan valmistaa monenlaisia instrumentteja. Ruoste on suurin instrumenttien käyttöikää rajoittava tekijä. Uudet instrumentit ovat haavoittuvaisia korroosiolle ohuen oksidikalvon vuoksi.
Työtä varten on kerättyä tietoa eri instrumenttivalmistajien ohjeista ja hyödynnetty olemassa olevaa tietopohjaa koskien instrumenttien huoltoa ja teräksen ominaisuuksia. Kokeellista osuutta varten tilattiin uusia instrumentteja, jotka käsiteltiin erilaisin esikäsittelymenetelmin ja kiersivät välinehuoltoprosessissa 25 kertaa.
Valmistajista enemmistöllä ei ollut erityistä ohjetta instrumenttien ensikäsittelystä. Lopuilla valmistajista ohjeistukset olivat keskenään eroavia. Testattujen menetelmien välillä ei havaittu eroja. Sopivimmaksi menetelmäksi valittiin ultraäänipuhdistuksella tehostettu koneellinen pesuprosessi.