Yhdistyksen johtaminen : poliittinen paikallisyhdistys
Vierimaa, Janita (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313383
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, miten poliittista paikallisyhdistystä johdetaan toimivasti sekä miten yhdistyksen toiminta myös saataisiin jatkumaan sujuvasti. Työn merkitys ja tavoite on yhdistyksen toiminnan ylläpitäminen sekä toiminnan jatkuvuus. Tämän työn toimeksiantajana sekä kohdeyhdistyksenä on erään rekisteröityneen puolueen paikallisyhdistys (ry).
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineiston keruu tehtiin teemahaastattelua hyödyntäen. Haastateltavana oli kohdeyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja ja haastattelu toteutettiin kasvokkain. Haastattelu tallennettiin äänentallentimella, jonka jälkeen suoritettiin litterointi ja tuloksena syntyi kirjallinen aineisto. Kirjallisesta aineistosta tehtiin sisällönanalyysiä ja sitä peilattiin työssä kerättyyn teoriaan.
Yhdistyksen johtamisella on suuri merkitys yhdistyksen toiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden kannalta. Yhdistyksen johtohahmona voidaan yleisesti pitää yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa eli puhekielessä se kääntyy yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli yhdistyksessä, vaikka hänellä ei juurikaan ole aseman tuomaa valtaa. Yhdistyksen johtaminen on vapaaehtoisten johtamista. Yhdistyksissä ylin päätösvalta on sen jäsenillä ja käytännön toiminnasta vastaa hallitus.
Työn tuloksista voidaan todeta, että yhdistyksen johtaminen on vaativa tehtävä. Vapaaehtoisia johdettaessa vaaditaan monipuolista osaamista sekä tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtajan on oltava jämäkkä, mutta ei kuitenkaan diktaattorimainen johtaja. Hyvä puheenjohtaja ei välttämättä tarvitse aikaisempaa johtamiskokemusta, vaan tehtävään oppii tekemällä. Toimivassa yhdistyksessä vallitsee hyvä ryhmähenki, jossa jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Yhdistyksen toiminta saadaan jatkumaan sujuvasti, jos tulevaan valmistaudutaan hyvissä ajoin. Puheenjohtajan vaihtuessa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä edeltäjän kanssa. Tiedonsiirto voi tapahtua pääsääntöisesti suullisesti, mutta yhdistystoiminnan jatkumisen kannalta osa tiedosta olisi hyvä olla ylhäällä myös kirjallisessa muodossa.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineiston keruu tehtiin teemahaastattelua hyödyntäen. Haastateltavana oli kohdeyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja ja haastattelu toteutettiin kasvokkain. Haastattelu tallennettiin äänentallentimella, jonka jälkeen suoritettiin litterointi ja tuloksena syntyi kirjallinen aineisto. Kirjallisesta aineistosta tehtiin sisällönanalyysiä ja sitä peilattiin työssä kerättyyn teoriaan.
Yhdistyksen johtamisella on suuri merkitys yhdistyksen toiminnan sujuvuuden ja jatkuvuuden kannalta. Yhdistyksen johtohahmona voidaan yleisesti pitää yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa eli puhekielessä se kääntyy yhdistyksen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli yhdistyksessä, vaikka hänellä ei juurikaan ole aseman tuomaa valtaa. Yhdistyksen johtaminen on vapaaehtoisten johtamista. Yhdistyksissä ylin päätösvalta on sen jäsenillä ja käytännön toiminnasta vastaa hallitus.
Työn tuloksista voidaan todeta, että yhdistyksen johtaminen on vaativa tehtävä. Vapaaehtoisia johdettaessa vaaditaan monipuolista osaamista sekä tietynlaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtajan on oltava jämäkkä, mutta ei kuitenkaan diktaattorimainen johtaja. Hyvä puheenjohtaja ei välttämättä tarvitse aikaisempaa johtamiskokemusta, vaan tehtävään oppii tekemällä. Toimivassa yhdistyksessä vallitsee hyvä ryhmähenki, jossa jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Yhdistyksen toiminta saadaan jatkumaan sujuvasti, jos tulevaan valmistaudutaan hyvissä ajoin. Puheenjohtajan vaihtuessa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä edeltäjän kanssa. Tiedonsiirto voi tapahtua pääsääntöisesti suullisesti, mutta yhdistystoiminnan jatkumisen kannalta osa tiedosta olisi hyvä olla ylhäällä myös kirjallisessa muodossa.