Ammattijääkiekkoilijoiden kokemuksia urheilijarahastojen hyödyntämistä markkinointiviestinnän muodoista ja keinoista
Hyvärinen, Ville (2023)
Hyvärinen, Ville
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313134
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin ammattijääkiekkoilijoiden kokemuksia urheilijarahastojen hyödyttämistä markkinointiviestinnän muodoista ja keinoista. Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä niistä markkinointiviestinnän muodoista ja keinoista, joita hyödyntämällä urheilijarahastot tavoittaisivat ammattijääkiekkoilijat parhaiten. Työni toimeksiantajana toimi Helsinki Capital Partners (HCP).
Tässä työssä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Teemahaastattelut suoritettiin etänä Microsoft Teamsissa helmikuussa 2023. Työssä haastateltiin kuutta 28–34-vuotiasta nykyistä tai entistä ammattijääkiekkoilijaa. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntämällä induktiivista sisällönanalyysia.
Työn tuloksena selvisi, että ammattijääkiekkoilijat olivat saaneet tietoa urheilijarahastoista tiedotus- ja suhdetoiminnan, myynninedistämisen sekä mainonnan kautta. Tietoa urheilijarahastoista ammattijääkiekkoilijat olivat etsineet tiedotus- ja suhdetoiminnan, henkilökohtaisen myyntityön sekä digitaalisten keinojen avulla. Haastateltavat kokivat urheilijarahastojen pystyvän tavoittamaan ammattijääkiekkoilijat hyödyntämällä markkinointiviestinnän muodoista tiedotus- ja suhdetoimintaa, myynninedistämistä, mainontaa, henkilökohtaista myyntityötä tai digitaalisia keinoja. Markkinointiviestinnän muotojen osalta ilmeni kuitenkin eroavaisuuksia siinä, kuinka tehokkaasti tietyn muodon kuvattiin tavoittavan ja puhuttelevan ammattijääkiekkoilijoita.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että urheilijarahastojen tulisi hyödyntää markkinointiviestinnän muodoista etenkin tiedotus- ja suhdetoimintaa, myynninedistämistä sekä mainontaa tavoittaakseen ammattijääkiekkoilijat mahdollisimman tehokkaasti. Tiedotus- ja suhdetoimintaa urheilijarahastojen olisi oleellisinta kohdistaa pelaajayhdistykseen, sillä pelaajayhdistys järjestää vuosittain pelaajille tapahtuman, jossa käsitellään myös ammattijääkiekkoilijoiden mahdollisuutta urheilijarahastointiin. Tuloksista voitiin myös päätellä, että pelaajille järjestettävä infotilaisuus on urheilijarahastoille tärkein myynninedistämisen keino. Urheilijarahastastoille merkityksellisimmäksi mainonnan keinoksi nousi puskaradio eli word of mouth-mainonta. Edellä mainittuja markkinointiviestinnän muotoja ja keinoja urheilijarahastojen olisi mahdollista tukea hyödyntämällä henkilökohtaista myyntityötä sekä tiettyjä digitaalisia keinoja, kun ammattijääkiekkoilijat halutaan tavoittaa mahdollisimman tehokkaasti.
Tässä työssä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, jotka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Teemahaastattelut suoritettiin etänä Microsoft Teamsissa helmikuussa 2023. Työssä haastateltiin kuutta 28–34-vuotiasta nykyistä tai entistä ammattijääkiekkoilijaa. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntämällä induktiivista sisällönanalyysia.
Työn tuloksena selvisi, että ammattijääkiekkoilijat olivat saaneet tietoa urheilijarahastoista tiedotus- ja suhdetoiminnan, myynninedistämisen sekä mainonnan kautta. Tietoa urheilijarahastoista ammattijääkiekkoilijat olivat etsineet tiedotus- ja suhdetoiminnan, henkilökohtaisen myyntityön sekä digitaalisten keinojen avulla. Haastateltavat kokivat urheilijarahastojen pystyvän tavoittamaan ammattijääkiekkoilijat hyödyntämällä markkinointiviestinnän muodoista tiedotus- ja suhdetoimintaa, myynninedistämistä, mainontaa, henkilökohtaista myyntityötä tai digitaalisia keinoja. Markkinointiviestinnän muotojen osalta ilmeni kuitenkin eroavaisuuksia siinä, kuinka tehokkaasti tietyn muodon kuvattiin tavoittavan ja puhuttelevan ammattijääkiekkoilijoita.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että urheilijarahastojen tulisi hyödyntää markkinointiviestinnän muodoista etenkin tiedotus- ja suhdetoimintaa, myynninedistämistä sekä mainontaa tavoittaakseen ammattijääkiekkoilijat mahdollisimman tehokkaasti. Tiedotus- ja suhdetoimintaa urheilijarahastojen olisi oleellisinta kohdistaa pelaajayhdistykseen, sillä pelaajayhdistys järjestää vuosittain pelaajille tapahtuman, jossa käsitellään myös ammattijääkiekkoilijoiden mahdollisuutta urheilijarahastointiin. Tuloksista voitiin myös päätellä, että pelaajille järjestettävä infotilaisuus on urheilijarahastoille tärkein myynninedistämisen keino. Urheilijarahastastoille merkityksellisimmäksi mainonnan keinoksi nousi puskaradio eli word of mouth-mainonta. Edellä mainittuja markkinointiviestinnän muotoja ja keinoja urheilijarahastojen olisi mahdollista tukea hyödyntämällä henkilökohtaista myyntityötä sekä tiettyjä digitaalisia keinoja, kun ammattijääkiekkoilijat halutaan tavoittaa mahdollisimman tehokkaasti.