Erityisherkän laulunopettajan työhyvinvointi
Tokola, Anni (2023)
Tokola, Anni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212835
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erityisherkän laulunopettajan työhyvinvointia. Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastaus siihen, mitkä tekijät vaikuttavat positiivisesti ja negatiivisesti erityisherkän laulunopettajan työhyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin, mitä voimavaroja tai haasteita erityisherkkyys tuo laulunopettajan työhön ja miten erityisherkkien laulunopettajien työhyvinvointia voitaisiin parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologista otetta käyttäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa haastateltiin kolmea erityisherkkää laulunopettajaa.
Teoriaosuudessa avattiin, mitä tarkoittaa työhyvinvointi ja erityisherkkyys sekä esimerkkejä siitä, mitä laulunopettajan ammatti on.
Tutkimustuloksissa selvisi, että haastateltavat kokivat positiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa itsetuntemuksen, erityisherkkyyden hyväksymisen itsessään, työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden, työn ja vapaa-ajan keskinäisen tasapainon, säännöllisten taukojen pitämisen työssä, riittävän palautumisen sekä avun ja kannustuksen saamisen työyhteisössä. Haastateltavat kokivat negatiiviseksi tekijäksi toisten ihmisten tunnetilojen jatkuvan aistimisen, koska he tunsivat sen joskus kuormittavana. Haastateltavat kuitenkin mielsivät tunneälyn ja aistiherkkyyden voimavaraksi laulunopettajan työssä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että erityisherkkien laulunopettajien työhyvinvointia voitaisiin parantaa esimerkiksi itsetuntemusta lisäämällä, mahdollisuudella vaikuttaa työmäärään ja taukoihin, rauhallisella tilalla oppilaitoksessa ja sillä, että työyhteisö olisi tietoinen erityisherkkyydestä ja ymmärtäisi sitä
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologista otetta käyttäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa haastateltiin kolmea erityisherkkää laulunopettajaa.
Teoriaosuudessa avattiin, mitä tarkoittaa työhyvinvointi ja erityisherkkyys sekä esimerkkejä siitä, mitä laulunopettajan ammatti on.
Tutkimustuloksissa selvisi, että haastateltavat kokivat positiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa itsetuntemuksen, erityisherkkyyden hyväksymisen itsessään, työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden, työn ja vapaa-ajan keskinäisen tasapainon, säännöllisten taukojen pitämisen työssä, riittävän palautumisen sekä avun ja kannustuksen saamisen työyhteisössä. Haastateltavat kokivat negatiiviseksi tekijäksi toisten ihmisten tunnetilojen jatkuvan aistimisen, koska he tunsivat sen joskus kuormittavana. Haastateltavat kuitenkin mielsivät tunneälyn ja aistiherkkyyden voimavaraksi laulunopettajan työssä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että erityisherkkien laulunopettajien työhyvinvointia voitaisiin parantaa esimerkiksi itsetuntemusta lisäämällä, mahdollisuudella vaikuttaa työmäärään ja taukoihin, rauhallisella tilalla oppilaitoksessa ja sillä, että työyhteisö olisi tietoinen erityisherkkyydestä ja ymmärtäisi sitä