1960-luvun omakotitalon kuntoarvio ja korjaussuunnitelma
Marjaniemi, Johannes (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212821
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville yksityiselle toimeksiantajalle 1966 vuonna valmistuneen lähes alkuperäiskuntoisen omakotitalon rakenteellinen kunto ja korjattavien rakenteiden kustannusarvio. Kuntoarvion tarkasteltavat kohteet olivat kiinteistön rakenteet sekä perustusten kosteustekniseen toimivuuteen liittyvät salaojat ja sadevesipoistojärjestelmä. Havaittujen aistinvaraisten arvioiden pohjalta laadittiin korjaussuunnitelma.
Tutkimusmenetelmänä työssä oli case study eli tapaustutkimus. Aluksi työssä perehdyttiin aiempaan teoriatietoon 1960-luvun rakennuskulttuurista ja yleisesti havaituista riskirakenteista, jolloin tutkimuksessa pystyttiin kiinnittämään erityishuomiota tiettyihin rakenteisiin. Teoriapohjan lisäksi tutkimuksen tekemiseen käytettiin apuna piirustuksia, haastattelua ja aistinvaraista arviointia.
Aistinvaraisessa kuntoarviossa havaittiin useita korjausta vaativia rakenteita. Suurin syy korjausta vaativiin rakenteisiin huomattiin olevan kosteus. Lisäksi arviota tehdessä havaittiin ilmanvaihdon riittämättömyys hyvin tunkkaisena hajuna etenkin kellarissa ja yläpohjassa.
Rakennuksen suurimmat ongelmat todettiin vuotavassa vesikatossa ja tunkkaisessa yläpohjassa. Näiden lisäksi alapuolisten rakenteiden kosteusteknisessä käyttäytymisessä havaittiin puutteita. Yhteenvedon ja pohdinnan lopputuloksena rakennuksen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja mahdollisten korjausten myötä rakennuksen korjauskustannusten arvio on suurempi kuin itse rakennuksen tämänhetkinen myyntihinta.
Tutkimusmenetelmänä työssä oli case study eli tapaustutkimus. Aluksi työssä perehdyttiin aiempaan teoriatietoon 1960-luvun rakennuskulttuurista ja yleisesti havaituista riskirakenteista, jolloin tutkimuksessa pystyttiin kiinnittämään erityishuomiota tiettyihin rakenteisiin. Teoriapohjan lisäksi tutkimuksen tekemiseen käytettiin apuna piirustuksia, haastattelua ja aistinvaraista arviointia.
Aistinvaraisessa kuntoarviossa havaittiin useita korjausta vaativia rakenteita. Suurin syy korjausta vaativiin rakenteisiin huomattiin olevan kosteus. Lisäksi arviota tehdessä havaittiin ilmanvaihdon riittämättömyys hyvin tunkkaisena hajuna etenkin kellarissa ja yläpohjassa.
Rakennuksen suurimmat ongelmat todettiin vuotavassa vesikatossa ja tunkkaisessa yläpohjassa. Näiden lisäksi alapuolisten rakenteiden kosteusteknisessä käyttäytymisessä havaittiin puutteita. Yhteenvedon ja pohdinnan lopputuloksena rakennuksen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja mahdollisten korjausten myötä rakennuksen korjauskustannusten arvio on suurempi kuin itse rakennuksen tämänhetkinen myyntihinta.