Hybridikokousten käyttöönotto asianajotoimistossa
Melisa, Göllü (2023)
Melisa, Göllü
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212643
Tiivistelmä
Koronapandemian aiheuttaman etätyöajan jälkeen useissa yrityksissä on siirrytty hybridityömalliin, jossa työntekijät voivat työskennellä läsnä yrityksen toimitiloissa tai etänä esimerkiksi kotoa käsin. Hybridityön myötä hybridikokouksista on tullut työntekijöille arkipäivää, kun kaikki kokouksen osallistujat eivät olekaan fyysisesti samassa paikassa.
Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona asianajotoimistolle (tässä työssä Yritys X). Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten toimeksiantajayrityksen uudet hybridikokousoppaat on otettu vastaan. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, miten hybridikokousoppaat saataisi otettua käyttöön ryhmien arjessa, minkälaisia haasteita hybridikokouksissa on, sekä onko joitain kokouksia, joissa hybriditoteutus ei ole paras vaihtoehto.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta, empiirisestä osuudesta, tutkimustuloksista sekä johtopäätöksistä. Tietoperustassa avataan hybridityötä ja hybridikokouksia käsitteinä sekä käsitellään niiden hyviä puolia ja haasteita. Empiirisessä osuudessa esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät ja niiden toteutus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivisena tutkimuksena toteutettiin sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin kohderyhmälle. Kvalitatiivisena tutkimuksena toteutettiin kaksi puolistrukturoitua haastattelua syventämään kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Molemmat tutkimukset toteutettiin maaliskuussa 2023. Työn lopuksi analysoidaan tutkimustulokset ja pohditaan johtopäätökset.
Tutkimustuloksista selvisi, että hybridikokousoppaat on otettu hyvin vastaan Yrityksen X ryhmissä. Oppaat saisi parhaiten käyttöön käytännönläheisillä tavoilla, kuten workshopien ja osallistavien koulutusten kautta. Haasteita hybridikokouksiin tuovat etenkin tekniset ongelmat, osallistujien osallistamisen ja aktivoinnin puute sekä passiiviset osallistujat. Kokouksen hybriditoteutus ei ole ihanteellisin vaihtoehto silloin, kun tarkoituksena on saada aikaan aktiivista osallistumista ja keskustelua etenkin pienryhmissä. Tutkimuksen perusteella hybridikokoukset sopivat asianajotoimiston arkeen ja kokouksiin pääosin hyvin.
Tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona asianajotoimistolle (tässä työssä Yritys X). Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten toimeksiantajayrityksen uudet hybridikokousoppaat on otettu vastaan. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, miten hybridikokousoppaat saataisi otettua käyttöön ryhmien arjessa, minkälaisia haasteita hybridikokouksissa on, sekä onko joitain kokouksia, joissa hybriditoteutus ei ole paras vaihtoehto.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta, empiirisestä osuudesta, tutkimustuloksista sekä johtopäätöksistä. Tietoperustassa avataan hybridityötä ja hybridikokouksia käsitteinä sekä käsitellään niiden hyviä puolia ja haasteita. Empiirisessä osuudessa esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät ja niiden toteutus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Kvantitatiivisena tutkimuksena toteutettiin sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin kohderyhmälle. Kvalitatiivisena tutkimuksena toteutettiin kaksi puolistrukturoitua haastattelua syventämään kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Molemmat tutkimukset toteutettiin maaliskuussa 2023. Työn lopuksi analysoidaan tutkimustulokset ja pohditaan johtopäätökset.
Tutkimustuloksista selvisi, että hybridikokousoppaat on otettu hyvin vastaan Yrityksen X ryhmissä. Oppaat saisi parhaiten käyttöön käytännönläheisillä tavoilla, kuten workshopien ja osallistavien koulutusten kautta. Haasteita hybridikokouksiin tuovat etenkin tekniset ongelmat, osallistujien osallistamisen ja aktivoinnin puute sekä passiiviset osallistujat. Kokouksen hybriditoteutus ei ole ihanteellisin vaihtoehto silloin, kun tarkoituksena on saada aikaan aktiivista osallistumista ja keskustelua etenkin pienryhmissä. Tutkimuksen perusteella hybridikokoukset sopivat asianajotoimiston arkeen ja kokouksiin pääosin hyvin.