Kiintymyssuhdetraumasta kärsivän nuoren kohtaaminen hoitotyössä: kirjallisuuskatsaus varhaisten suhteiden katkoksiin
Liukkonen, Tiia (2023)
Liukkonen, Tiia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212502
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia haasteita kiintymyssuhdetrauma aiheuttaa nuoren toimintakyvylle ja kuinka kiintymyssuhteessa traumatisoitunutta nuorta voidaan tukea. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa lastenkoti Rivakalle arjen toiminnassa hyödynnettävää tietoa ja lisätä sen myötä valmiuksia kohdata nuoria, joiden taustalla on turvattomia kiintymyssuhteita.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 14 kiintymyssuhdetraumaa käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta sekä niihin vaikuttavista konteksteista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkumuksessa on käytetty kiintymyssuhdeteoriaa, jonka mukaan lapsella on biologisperäinen taipumus muodostaa kiintymyssuhde ensisijaiseen hoitajaansa.
Tutkimustulokset osoittivat, että kiintymyssuhdetrauma aiheuttaa nuoren toimintakyvylle laaja-alaisia ongelmia, jotka tuottavat haasteita nuoren tunnesäätelyyn, impulssien hallintaan, vireystilojen hallintaan sekä kognitiiviseen suoriutumiseen. Lisäksi kiintymyssuhdetrauma altistaa nuoren psykiatrisille häiriöille ja riskikäyttäytymiselle. Tärkein tukimuoto kiintymyssuhdetrauman hoitoon oli tarjota nuorelle korvaavia kiintymyssuhteita. Turvalliset suhteet erityisesti vanhempiin, ikätovereihin, hoitajiin ja opettajiin olivat nuorelle tärkeitä. Lisäksi ARC-, TF-CBT- ja TFC- hoitomallit osoittautuivat tehokkaiksi oireiden lievittämisessä useilla osa-alueilla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kiintymyssuhteessa traumatisoituminen on nuoren toimintakykyä ja elämänlaatua huonontava tekijä. Kiintymyssuhdetrauma on erityisen haitallinen, sillä se on syntynyt läheisimmän ihmisen toimesta. Näin ollen se kadottaa pohjan kaikkein tärkeimmältä traumatisoitumista suojaavalta tekijältä eli läheisten kiintymyshahmojen tarjoamalta turvalta. Korjaavien suhteiden avulla on kuitenkin mahdollista eheyttää kehittyneitä vaurioita.
Avainsanat: kiintymyssuhde, trauma, emotionaalinen kaltoinkohtelu, vuorovaikutus, nuoruus
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 14 kiintymyssuhdetraumaa käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta sekä niihin vaikuttavista konteksteista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkumuksessa on käytetty kiintymyssuhdeteoriaa, jonka mukaan lapsella on biologisperäinen taipumus muodostaa kiintymyssuhde ensisijaiseen hoitajaansa.
Tutkimustulokset osoittivat, että kiintymyssuhdetrauma aiheuttaa nuoren toimintakyvylle laaja-alaisia ongelmia, jotka tuottavat haasteita nuoren tunnesäätelyyn, impulssien hallintaan, vireystilojen hallintaan sekä kognitiiviseen suoriutumiseen. Lisäksi kiintymyssuhdetrauma altistaa nuoren psykiatrisille häiriöille ja riskikäyttäytymiselle. Tärkein tukimuoto kiintymyssuhdetrauman hoitoon oli tarjota nuorelle korvaavia kiintymyssuhteita. Turvalliset suhteet erityisesti vanhempiin, ikätovereihin, hoitajiin ja opettajiin olivat nuorelle tärkeitä. Lisäksi ARC-, TF-CBT- ja TFC- hoitomallit osoittautuivat tehokkaiksi oireiden lievittämisessä useilla osa-alueilla.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kiintymyssuhteessa traumatisoituminen on nuoren toimintakykyä ja elämänlaatua huonontava tekijä. Kiintymyssuhdetrauma on erityisen haitallinen, sillä se on syntynyt läheisimmän ihmisen toimesta. Näin ollen se kadottaa pohjan kaikkein tärkeimmältä traumatisoitumista suojaavalta tekijältä eli läheisten kiintymyshahmojen tarjoamalta turvalta. Korjaavien suhteiden avulla on kuitenkin mahdollista eheyttää kehittyneitä vaurioita.
Avainsanat: kiintymyssuhde, trauma, emotionaalinen kaltoinkohtelu, vuorovaikutus, nuoruus