Nuorten mielenterveystalon hyödyntäminen 7. - 9.-luokkalaisten terveystiedon oppituntien yhteydessä
Kolehmainen, Jonna; Rauhamaa, Heidi (2014)
Kolehmainen, Jonna
Rauhamaa, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012374
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Nuorten mielenterveystalon hyödyntäminen 7. - 9.-luokkalaisten terveystiedon oppituntien yhteydessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Nuorten mielenterveystaloa perusopetukseen ja sen avulla edistää nuorten mielenterveyttä sekä kehittää yhteistyökoulun terveystiedon opintokokonaisuutta. Tarkoitus oli esitellä Nuorten mielenterveystaloa yläkoululaisille informaatioluennon avulla. Tutkimusongelmina opinnäytetyössä oli, mitä hyötyä Nuorten mielenterveystaloa käsittelevästä informaatioluennosta oli sekä miten informaatioluentoa voidaan hyödyntää perusopetuksen terveystiedon opintokokonaisuudessa.
Nuorten mielenterveystalo on HUS:n internet-palvelu, joka tarjoaa luotettavaa mielenterveystietoa ja palveluohjausta nuorille, vanhemmille sekä ammattihenkilöille. Nuorten mielenterveystalon sisältö vastaa 7. - 9.–luokkalaisten terveystiedon opetussuunnitelmaa. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat niin aiheeseen liittyvät sanastot kuin tutkimukseen liittyvät määritelmät. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Otos toteutettiin satunnaisotantana ja aineisto kerättiin kyselyn avulla. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja laadullinen aineisto induktiivisella sisällönanalyysillä. Määrälliset tulokset esitettiin prosentein sekä graafisin esityksin ja laadulliset tulokset kuviona. Tulokset avattiin tarkemmin sanallisesti.
Kyselyyn vastasi 42 oppilasta, joista suurin osa oli 7.-luokkalaisia ja tyttöjä. Suurin osa vastaajista piti informaatioluentoa hyvänä ja hyödyllisenä sekä koki oppineensa informaatioluennolla jotain uutta. Vastaajista yhdeksän kävi informaatioluennon jälkeen Nuorten mielenterveystalon internet-sivuilla.
Sivuston sisältöä kuvailtiin ainoastaan positiivisin ilmauksin. Luennolta mieleen jääneitä käsitteitä olivat muun muassa masennus ja ahdistus. Luennolta toivottiin enemmän kysymyksiä, videoita ja useampia esimerkkejä sekä tietoa oireista, oman paikkakunnan asioista, sivuston kehittäjistä ja nuorten väkivallasta. Oppilaat toivoivat myös internet-sivuston osoitetta heille paperilla jaettavaksi luennon jälkeen. Nuorten mielenterveystalon esittelytapaa kuvailtiin pääosin myönteisin ilmauksin. Luennointia kaivattiin muun muassa selkeämmäksi sekä yksityiskohtaisemmaksi ja sen toivottiin kestävän pidempään.
Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet toteutuivat sekä molempiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Opinnäytetyö on eettisesti hyvä ja luotettava. Luotettavuutta heikentää yhden 9. luokan poisjääminen kyselystä. Informaatioluento oli oppilaille hyödyllinen ja heille on annettu väline, jolla edistää mielenterveyttä. Informaatioluento sekä kysely ovat toimivia sellaisinaan. Luentorunkoon saatiin myös paljon kehittämisehdotuksia, joiden mukaan luentoa voi jatkossa muokata vielä toimivammaksi. Terveystiedon opintokokonaisuuden kehittäminen tämän opinnäytetyön pohjalta on mahdollista. Luento voitaisiin toteuttaa siten, että oppilaat saisivat terveystiedon tunnilla tietokoneella tutustua Nuorten mielenterveystalon sivuihin. Jatkossa informaatioluennon pitäjä voisi antaa sivustolla käymisen kotitehtäväksi.
Nuorten mielenterveystalo on HUS:n internet-palvelu, joka tarjoaa luotettavaa mielenterveystietoa ja palveluohjausta nuorille, vanhemmille sekä ammattihenkilöille. Nuorten mielenterveystalon sisältö vastaa 7. - 9.–luokkalaisten terveystiedon opetussuunnitelmaa. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat niin aiheeseen liittyvät sanastot kuin tutkimukseen liittyvät määritelmät. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Otos toteutettiin satunnaisotantana ja aineisto kerättiin kyselyn avulla. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja laadullinen aineisto induktiivisella sisällönanalyysillä. Määrälliset tulokset esitettiin prosentein sekä graafisin esityksin ja laadulliset tulokset kuviona. Tulokset avattiin tarkemmin sanallisesti.
Kyselyyn vastasi 42 oppilasta, joista suurin osa oli 7.-luokkalaisia ja tyttöjä. Suurin osa vastaajista piti informaatioluentoa hyvänä ja hyödyllisenä sekä koki oppineensa informaatioluennolla jotain uutta. Vastaajista yhdeksän kävi informaatioluennon jälkeen Nuorten mielenterveystalon internet-sivuilla.
Sivuston sisältöä kuvailtiin ainoastaan positiivisin ilmauksin. Luennolta mieleen jääneitä käsitteitä olivat muun muassa masennus ja ahdistus. Luennolta toivottiin enemmän kysymyksiä, videoita ja useampia esimerkkejä sekä tietoa oireista, oman paikkakunnan asioista, sivuston kehittäjistä ja nuorten väkivallasta. Oppilaat toivoivat myös internet-sivuston osoitetta heille paperilla jaettavaksi luennon jälkeen. Nuorten mielenterveystalon esittelytapaa kuvailtiin pääosin myönteisin ilmauksin. Luennointia kaivattiin muun muassa selkeämmäksi sekä yksityiskohtaisemmaksi ja sen toivottiin kestävän pidempään.
Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet toteutuivat sekä molempiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Opinnäytetyö on eettisesti hyvä ja luotettava. Luotettavuutta heikentää yhden 9. luokan poisjääminen kyselystä. Informaatioluento oli oppilaille hyödyllinen ja heille on annettu väline, jolla edistää mielenterveyttä. Informaatioluento sekä kysely ovat toimivia sellaisinaan. Luentorunkoon saatiin myös paljon kehittämisehdotuksia, joiden mukaan luentoa voi jatkossa muokata vielä toimivammaksi. Terveystiedon opintokokonaisuuden kehittäminen tämän opinnäytetyön pohjalta on mahdollista. Luento voitaisiin toteuttaa siten, että oppilaat saisivat terveystiedon tunnilla tietokoneella tutustua Nuorten mielenterveystalon sivuihin. Jatkossa informaatioluennon pitäjä voisi antaa sivustolla käymisen kotitehtäväksi.