Työhyvinvointikartoitus esimiehille : Case KONE Hissit Oy

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee työhyvinvointia ja sen johtamista. Opinnäytetyöprosessin lähtökohta oli kohdeyritys KONE Hissit Oy:ssä havaittu tarve saada lisää tietoa työhyvinvoinnin tilasta ja työhyvinvointitoimien vaikuttavuudesta tuotanto- ja kunnossapidon työntekijöiden parissa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa tuotanto- ja kunnossapitotoiminnon esimiesten kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta työpaikallaan. Lisäksi haluttiin selvittää, millaista tukea esimiehet kokevat saavansa työhyvinvoinnin johtamiseen ja millaisin toimenpitein esimiehet kehittäisivät työpaikkansa työhyvinvointia.

Työhyvinvointikartoitus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella; maaliskuussa 2014 haastateltiin viittä esimiestä, joista kaksi työskenteli tuotanto- ja kolme kunnossapitotoiminnossa. Neljä haastattelua toteutettiin puhelimitse ja yksi kasvokkain. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin tutkimuskysymyksittäin.

Kartoituksen perustana on toiminut opinnäytteen tietoperusta, joka koostuu työhyvinvoinnin ja työkyvyn käsitteiden määritelmistä sekä työhyvinvoinnin johtamisen ja sen prosessien ja toimijoiden esittelystä. Lisäksi käsitellään työhyvinvoinnin merkitystä organisaatiolle ja sen menestykselle sekä esitellään työhyvinvoinnin mittaamista ja työhyvinvoinnin puutteista koituvia vaikutuksia.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan esittää, että esimiehet näkivät työhyvinvoinnin merkityksen suurena sekä työntekijöiden että työnantajan näkökulmasta ja kuvasivat sen koostuvan töihin menon myönteisyydestä, työyhteisön ja työilmapiirin toimivuudesta, työn sisällöstä, työtaakan sopivuudesta ja työpaikan vakaudesta. Esimiehet tukivat alaistensa työhyvinvointia mm. kuuntelemalla alaisia, huomioimalla alaisten yksilöllisyyden, elämällä mukana tiimin arkityössä ja tukemalla arkiongelmissa, näyttämällä esimerkkiä, osoittamalla alaisille luottamusta ja viestimällä tiimille tarvittavaa tietoa. Esimiehet arvioivat alaistensa työhyvinvoinnin tason keskimäärin vähintään kohtuulliseksi mutta arvioivat sen vaihtelevan selkeästi henkilöiden välillä. He näkivät alaisten työhyvinvointia alentavan mm. äkillisten muutosten, huhupuheiden kiertämisen ja maantieteellisen eriarvoisuuden. Esimiesten omasta työhyvinvoinnista voimavaroja veivät mm. työn kiireisyys, esimiestyölle jäävä liian vähäinen aika ja vähäisiksi koetut vaikutusmahdollisuudet. Esimiehet hallitsivat työhyvinvointiaan ennen kaikkea suhteuttamalla omat voimavarat työn vaatimuksiin ja joustamalla tarvittaessa. Omaa toimintaa pidettiin merkittävimpänä työhyvinvoinnin johtamisessa eikä organisaation tarjoamaa tukea työhyvinvointityön johtamiselle nähty erityisen merkittävänä.

Esimieshaastatteluihin ja työn tietotaustaan perustuen työssä esitetään johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotukset koskevat päätöksentekoprosesseja ja vaikuttamismahdollisuuksia, sisäistä viestintää, esimiestyön tukemista, osaamisen kehittämistä sekä yksittäisiä muita aiheita.

A work well-being survey: a case study of KONE Hissit Oy

This thesis examines work well-being and its management. The premise of this thesis project was a need for further knowledge of the state of work well-being and the effects of work well-being actions made at the production and maintenance units at KONE Hissit Oy. The purpose of the study was to examine the production and maintenance superiors’ views and experiences of work well-being in their workplace. In addition, the study aimed to survey the superiors’ experiences of the support provided regarding work well-being management and their suggestions for promoting work well-being at their workplace.

The survey was conducted using a qualitative method by interviewing five superiors. Two of the interviewees worked at the production unit and three at the maintenance unit. The individual interviews were conducted in March 2014, four of them via telephone and one face-to-face. The interviews were recorded and transcribed and the data were analyzed using content analysis. The analysis was guided by the research questions.

The survey was founded on the theoretical chapters of this report. The theoretical section consists of definitions of work well-being and work ability as well as a presentation of work well-being management, its processes and realization. Also, the relevance of work well-being and the effects of low levels of well-being on the organization and its success and the measurement of work well-being are covered in this part.

The results indicated that the superiors felt that work well being is of crucial significance for both employees and employer. In their view, work well-being is achieved through positive feelings of going to work, a good working community and atmosphere, the content of the work, a reasonable work load and the stability of the job. Superiors found the level of work well-being among subordinates at least reasonable but supposed it to vary quite much. They believed that sudden changes as well circulating rumours and geographical inequality lower the level of subordinates’ well-being. The superiors promoted their subordinates’ work well-being, for example, by listening to them, experiencing their team’s all day work and problems, setting an example themselves, showing trust to subordinates and disseminating information to the team. The superiors’ own work well-being was lowered, for example, by the hurry of the work, lack of time for superior work and experiencing weak possibilities to influence. The superiors sustained their own well-being at work by proportioning their personal resources to the requirements of the work. The personal actions were regarded as most significant in leading work well-being, and the support from the organization was not considered very important.

Based on the superiors’ views and the theoretical framework, conclusions and proposals for development are presented. These concern decision making processes and internal communication, supporting superiors in their work, competence development and separate other subjects.