Ammatillisen työotteen vahvistaminen ja kehittäminen yhteiskehittämisen keinoin lastensuojelun sijaishuollonyksikössä
Bergman, Suvi (2023)
Bergman, Suvi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611008
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten lisätä ja kehittää lastensuojelun pienryhmäkodin ohjaustyön ammatillista työotetta. Työn kimmokkeena toimi Eeva Timonen-Kallion (2019) väitöskirja sijaishuollon laitosten todellisuudesta. Työn toimeksiantajana oli eteläsuomalainen lastensuojeluyksikkö. Opinnäytetyön keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimi Närhi, Yliruka &Timonen-Kallio (2017) tekemä THL:n lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnuksen raportti.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten ammatillisuus ilmenee nykyisessä lastensuojelun pienryhmäkodissa, millaisia hyvin toimivia käytäntöjä ja menetelmiä yksikössä toteutetaan ja miten ammatillisuutta halutaan kehittää yhteiskehittämisen prosessin tuloksena. Opinnäytetyön-tietoperustan keskeiset käsitteet ovat lastensuojelu, omaohjaajuus, kiintymyssuhdeteoria sekä ratkaisukeskeisyys.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelminä olivat sähköinen kyselylomake ja pienryhmätyöskentely työpajoissa. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2023. Toimintatutkimuksellisessa otteessa olennaista oli osallistaa työyhteisön jäsenet yhdessä tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään uusia toimintatapoja. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, joka on yksi laadullisen analyysin perusmenetelmistä.
Tutkimustulokset yhdentyivät pääpiirteittäin teoreettisen tietoperustan kanssa. Tulokset osoittivat, että yksikössä oli paljon hyviä ja toimivia toimintamalleja ja haasteena koettiin yhteisen punaisen langan löytyminen työyhteisöön. Kerätyn aineiston perusteella määriteltiin kohteena olevan yksikön ammatillisuutta ja luotiin uusia toimintamalleja. Toimintamallit ja -tavat päätettiin siirtää yhteiseen materiaalipankkiin, josta jokainen työntekijä voi niitä hyödyntää. Myös ammatillisesta reflektoinnista päätettiin luoda toimintamalli, jotta jokainen työntekijä tietää, että hänellä on oikeus pyytää kollegalta aikaa reflektointiin. Tulosten perusteella todettiin, että yhteiskehittäminen nähdään merkityksellisenä kehittämistapana työyhteisössä ja yhteiskehittämisen työpajat mahdollistavat tasavertaisen osallisuuden sekä tukevat toiminnan kehittämistä yhteistyössä.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten ammatillisuus ilmenee nykyisessä lastensuojelun pienryhmäkodissa, millaisia hyvin toimivia käytäntöjä ja menetelmiä yksikössä toteutetaan ja miten ammatillisuutta halutaan kehittää yhteiskehittämisen prosessin tuloksena. Opinnäytetyön-tietoperustan keskeiset käsitteet ovat lastensuojelu, omaohjaajuus, kiintymyssuhdeteoria sekä ratkaisukeskeisyys.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelminä olivat sähköinen kyselylomake ja pienryhmätyöskentely työpajoissa. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2023. Toimintatutkimuksellisessa otteessa olennaista oli osallistaa työyhteisön jäsenet yhdessä tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään uusia toimintatapoja. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, joka on yksi laadullisen analyysin perusmenetelmistä.
Tutkimustulokset yhdentyivät pääpiirteittäin teoreettisen tietoperustan kanssa. Tulokset osoittivat, että yksikössä oli paljon hyviä ja toimivia toimintamalleja ja haasteena koettiin yhteisen punaisen langan löytyminen työyhteisöön. Kerätyn aineiston perusteella määriteltiin kohteena olevan yksikön ammatillisuutta ja luotiin uusia toimintamalleja. Toimintamallit ja -tavat päätettiin siirtää yhteiseen materiaalipankkiin, josta jokainen työntekijä voi niitä hyödyntää. Myös ammatillisesta reflektoinnista päätettiin luoda toimintamalli, jotta jokainen työntekijä tietää, että hänellä on oikeus pyytää kollegalta aikaa reflektointiin. Tulosten perusteella todettiin, että yhteiskehittäminen nähdään merkityksellisenä kehittämistapana työyhteisössä ja yhteiskehittämisen työpajat mahdollistavat tasavertaisen osallisuuden sekä tukevat toiminnan kehittämistä yhteistyössä.