Työyhteisöviestinnän merkitys työntekijöiden työhyvinvointiin asiantuntijayrityksessä: case: Asiantuntijayritys X
Puukko, Julia (2023)
Puukko, Julia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611045
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia toimeksiantajan eli Asiantuntijayrityksen X työhyvinvointia ja työyhteisöviestintää. Toimeksiantajalla oli tarve kartoittaa yrityksen työhyvinvoinnin nykytilanne ja laatia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin ja viestinnän parantamiseksi. Tutkimus keskittyi työntekijöiden näkökulmaan ja tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseksi työntekijät kokevat oman työhyvinvointinsa, ja tukeeko työyhteisöviestintä työntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa perehdyttiin tutkimaan työntekijöiden kokemuksia ja havaintoja. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan yrityksen työntekijöiden työhyvinvointi on kohtalaisen hyvä, mutta vaihteleva. Työntekijät kokivat motivaation pääasiallisesti hyväksi, mutta luottamuksesta ja ilmapiiristä nousi esille hyviä sekä huonoja puolia. Yrityksen tiedonkulku toimi heikosti ja siinä koettiin olevan paljon puutteita, mutta viralliset tiedonannot toimivat hyvin. Yrityksestä löytyy myös toimivia viestintäkanavia ja työntekijöillä oli hyviä viestintää edistäviä vuorovaikutustaitoja. Kokemus yrityksen viestintäkulttuurista oli vaihteleva ja viestintäkulttuuria kuvattiin jakaantuneeksi, mutta myös rennoksi ja avoimeksi. Työntekijöiden mielestä yrityksen kehityskohteina olivat epävirallisen viestinnän ja kohtaamisten vahvistaminen sekä tukeminen, ja selkeiden viestinnän käytäntöjen ja työn määrittäminen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Asiantuntijayrityksen X työhyvinvointi on kohtalaisella tasolla, mutta työyhteisöviestintä ei tue työntekijöiden työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tuloksissa nousi esille myös jakaantuneisuutta johdon ja työntekijöiden välillä, joka vaikuttaa kielteisesti viestintään. Työyhteisöviestintää voidaan kehittää parantamalla etenkin tiimien viestintää, viestintäkulttuuria ja epävirallista viestintää, ja työhyvinvointia voidaan edistää osallistuvalla johtamisella, joka huomioi viestinnän roolin työhyvinvoinnissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa perehdyttiin tutkimaan työntekijöiden kokemuksia ja havaintoja. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluja. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan yrityksen työntekijöiden työhyvinvointi on kohtalaisen hyvä, mutta vaihteleva. Työntekijät kokivat motivaation pääasiallisesti hyväksi, mutta luottamuksesta ja ilmapiiristä nousi esille hyviä sekä huonoja puolia. Yrityksen tiedonkulku toimi heikosti ja siinä koettiin olevan paljon puutteita, mutta viralliset tiedonannot toimivat hyvin. Yrityksestä löytyy myös toimivia viestintäkanavia ja työntekijöillä oli hyviä viestintää edistäviä vuorovaikutustaitoja. Kokemus yrityksen viestintäkulttuurista oli vaihteleva ja viestintäkulttuuria kuvattiin jakaantuneeksi, mutta myös rennoksi ja avoimeksi. Työntekijöiden mielestä yrityksen kehityskohteina olivat epävirallisen viestinnän ja kohtaamisten vahvistaminen sekä tukeminen, ja selkeiden viestinnän käytäntöjen ja työn määrittäminen.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Asiantuntijayrityksen X työhyvinvointi on kohtalaisella tasolla, mutta työyhteisöviestintä ei tue työntekijöiden työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tuloksissa nousi esille myös jakaantuneisuutta johdon ja työntekijöiden välillä, joka vaikuttaa kielteisesti viestintään. Työyhteisöviestintää voidaan kehittää parantamalla etenkin tiimien viestintää, viestintäkulttuuria ja epävirallista viestintää, ja työhyvinvointia voidaan edistää osallistuvalla johtamisella, joka huomioi viestinnän roolin työhyvinvoinnissa.