Att hitta det rätta preventivmedlet : en kvalitativ studie om unga kvinnors tillfredsställelse med preventivmedelsrådgivningen samt det valda preventivmedlet.
Granskog, Beata (2022)
Granskog, Beata
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110073
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata nuorten naisten tyytyväisyyttä ehkäisyneuvontaan sekä valittuun ehkäisymenetelmään. Tutkimuksessa on kolme kysymystä: Mitä tietoa ja neuvontaa nuoret naiset saavat aloittaessaan ehkäisyn? Minkälaista kohtelua nuoret naiset saavat ehkäisyneuvonnalla? Kuinka tyytyväisiä nuoret naiset ovat valittuun ehkäisymenetelmään?
Tutkimukseen osallistui kuusi 18–25 ikäisiä naisia Pohjanmaalta ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Kerätty materiaali analysoitiin laadullisesti, induktiivisella sisältöanalyysilla. Tulos on esitetty teemoihin, luokkiin ja alaluokkiin, jotka ovat sittemmin peilattu Dorotea Oremin hoito teoria vasten.
Tulos osoitti, että ehkäisyneuvonta on ollut puutteellinen ehkäisyn aloitettaessa. Nuoret naiset eivät tienneet neuvonnan jälkeen, mitä erilaisia ehkäisymenetelmiä oli olemassa tai mitä tehdä, jos haittavaikutuksia ilmenee. Ohjaajan vastaus koettiin sekä positiivisena että negatiivisena. Ohjaaja kuunteli ja antoi tukea naisille, jota pidettiin positiivisena. Haastateltavat kokivat myös että neuvonantaja oli ollut ymmärtämätön ja ruutiininomaisesti kohdellut naisia. Tyytyväisyys ensimmäiseen valittuun ehkäisymenetelmiin oli ensisijaisesti negatiivinen. Nuoret naiset kokivat sivuvaikutuksia, jotka johtivat siihen, että he eivät tunteneet kannattavuutta jatkaa alkuperäistä ehkäisymenetelmää. Tämän tutkimuksen johtopäätös on, että ehkäisyneuvonnan tulisi antaa enemmän tietoa ehkäisyn alkaessa ja tulisi myös kohdella nuoria naisia yksilöllisesti. Neuvonantajien omien mielipiteiden ei saisi vaikuttaa neuvontaan.
Tutkimukseen osallistui kuusi 18–25 ikäisiä naisia Pohjanmaalta ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Kerätty materiaali analysoitiin laadullisesti, induktiivisella sisältöanalyysilla. Tulos on esitetty teemoihin, luokkiin ja alaluokkiin, jotka ovat sittemmin peilattu Dorotea Oremin hoito teoria vasten.
Tulos osoitti, että ehkäisyneuvonta on ollut puutteellinen ehkäisyn aloitettaessa. Nuoret naiset eivät tienneet neuvonnan jälkeen, mitä erilaisia ehkäisymenetelmiä oli olemassa tai mitä tehdä, jos haittavaikutuksia ilmenee. Ohjaajan vastaus koettiin sekä positiivisena että negatiivisena. Ohjaaja kuunteli ja antoi tukea naisille, jota pidettiin positiivisena. Haastateltavat kokivat myös että neuvonantaja oli ollut ymmärtämätön ja ruutiininomaisesti kohdellut naisia. Tyytyväisyys ensimmäiseen valittuun ehkäisymenetelmiin oli ensisijaisesti negatiivinen. Nuoret naiset kokivat sivuvaikutuksia, jotka johtivat siihen, että he eivät tunteneet kannattavuutta jatkaa alkuperäistä ehkäisymenetelmää. Tämän tutkimuksen johtopäätös on, että ehkäisyneuvonnan tulisi antaa enemmän tietoa ehkäisyn alkaessa ja tulisi myös kohdella nuoria naisia yksilöllisesti. Neuvonantajien omien mielipiteiden ei saisi vaikuttaa neuvontaan.