Koulutustarpeiden tunnistaminen HR- järjestelmäuudistuksen käyttöönoton yhteydessä
Pentti, Joel-Kristian (2023)
Pentti, Joel-Kristian
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110080
Tiivistelmä
Substanssiosaamisella on oleellinen vaikutus työntekoon. Yksilön osaaminen vahvistaa myös hänen työyhteisönsä osaamista ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin myös organisaation toimintaan. Osaaminen ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä pitää kehittää ja ylläpitää.
Tämä tutkimustyö tuotettiin Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelulle, joka otti yhdessä Helsingin kaupungin organisaation kanssa käyttöön Sarastia365- järjestelmän vuoden 2022 huhtikuussa. Sarastia365- järjestelmän ja sen käyttöönoton, eli HR- järjestelmäuudistuksen, tarkoituksena oli sujuvoittaa kaupungin eri toimijoiden työprosesseja ja tehostaa Helsingin kaupungin toimintaa hallinnollisesta näkökulmasta.
Käyttöönoton jälkeen järjestelmän käyttäjät, yksiköt sekä laajemmin toimialat törmäsivät erilaisiin ongelmiin, joiden myötä Helsingin kaupunki on kokenut mainehaittaa työnantajana.
Teoreettinen viitekehys käsittelee yksilön motivaatiota, työhyvinvointia sekä osaamisen ja toiminnan kehittämisen käsittelyä ja reflektointia koulutustarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Teoriassa korostuu yksilön rooli, mutta myös laajemmin organisaation tarjoamien työkalujen vaikutus substanssiosaamisen kehittämiseen.
Tämä tutkimustyö käsittelee sitä, miten tehokkaan koulutuksen ja ohjeistuksen myötä virhetilanteita olisi voitu välttää. Tutkimustyö käsittelee ilmiötä rajatusti koulutustarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Koulutustarpeet ovat yksilöiden ja laajemmin työyhteisöjen tapa osoittaa, missä asioissa he tarvitsevat konkreettisesti apua, jotta järjestelmän ymmärtämättömyyden tuottamaa kuormitusta voitaisiin vähentää ja työhyvinvointia edistää.
Tutkimusmenetelmänä tutkimustyössä käytetään kvantitatiivista, eli määrällistä menetelmää. Palauteaineisto, joka on kerätty vuoden 2022 syyskuusta vuoden 2023 alkuvuoden koulutuksista, on kerätty määrällisesti. Keskeiset tutkimuskysymykset ja kehittämisehdotukset ovat koottu palauteaineiston käsittelyn myötä ja jaoteltu kolmeen yläotsikkoon: Koulutusten sisältö (1), Henkilöstön osallistuminen (2), sekä Aikataulutus (3). Nämä kolme yläotsikkoa sekä analysoivat saatua palauteaineistoa, että muodostavat pohjan kehitysehdotuksille.
Tutkimustyön tarkoituksena on esittää konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden sisällyttäminen organisaation toimintaan mahdollistaisi sekä osaamisen kehittämisen organisaatiolaajuisesti että erilaisten tukipalveluiden ruuhkautumisen estämisen, jonka avulla sekä kiireelliset järjestelmäteknilliset- että työsuhdeongelmat saataisiin tehokkaammin korjatuksi. Tämän lisäksi tutkimustyö esittää kehitysehdotuksen vastaavien ongelmatilanteiden syntymisen ehkäisemiseksi.
Tämä tutkimustyö tuotettiin Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelulle, joka otti yhdessä Helsingin kaupungin organisaation kanssa käyttöön Sarastia365- järjestelmän vuoden 2022 huhtikuussa. Sarastia365- järjestelmän ja sen käyttöönoton, eli HR- järjestelmäuudistuksen, tarkoituksena oli sujuvoittaa kaupungin eri toimijoiden työprosesseja ja tehostaa Helsingin kaupungin toimintaa hallinnollisesta näkökulmasta.
Käyttöönoton jälkeen järjestelmän käyttäjät, yksiköt sekä laajemmin toimialat törmäsivät erilaisiin ongelmiin, joiden myötä Helsingin kaupunki on kokenut mainehaittaa työnantajana.
Teoreettinen viitekehys käsittelee yksilön motivaatiota, työhyvinvointia sekä osaamisen ja toiminnan kehittämisen käsittelyä ja reflektointia koulutustarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Teoriassa korostuu yksilön rooli, mutta myös laajemmin organisaation tarjoamien työkalujen vaikutus substanssiosaamisen kehittämiseen.
Tämä tutkimustyö käsittelee sitä, miten tehokkaan koulutuksen ja ohjeistuksen myötä virhetilanteita olisi voitu välttää. Tutkimustyö käsittelee ilmiötä rajatusti koulutustarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Koulutustarpeet ovat yksilöiden ja laajemmin työyhteisöjen tapa osoittaa, missä asioissa he tarvitsevat konkreettisesti apua, jotta järjestelmän ymmärtämättömyyden tuottamaa kuormitusta voitaisiin vähentää ja työhyvinvointia edistää.
Tutkimusmenetelmänä tutkimustyössä käytetään kvantitatiivista, eli määrällistä menetelmää. Palauteaineisto, joka on kerätty vuoden 2022 syyskuusta vuoden 2023 alkuvuoden koulutuksista, on kerätty määrällisesti. Keskeiset tutkimuskysymykset ja kehittämisehdotukset ovat koottu palauteaineiston käsittelyn myötä ja jaoteltu kolmeen yläotsikkoon: Koulutusten sisältö (1), Henkilöstön osallistuminen (2), sekä Aikataulutus (3). Nämä kolme yläotsikkoa sekä analysoivat saatua palauteaineistoa, että muodostavat pohjan kehitysehdotuksille.
Tutkimustyön tarkoituksena on esittää konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden sisällyttäminen organisaation toimintaan mahdollistaisi sekä osaamisen kehittämisen organisaatiolaajuisesti että erilaisten tukipalveluiden ruuhkautumisen estämisen, jonka avulla sekä kiireelliset järjestelmäteknilliset- että työsuhdeongelmat saataisiin tehokkaammin korjatuksi. Tämän lisäksi tutkimustyö esittää kehitysehdotuksen vastaavien ongelmatilanteiden syntymisen ehkäisemiseksi.