Kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen
Härkönen, Heli (2023)
Härkönen, Heli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110048
Tiivistelmä
Palliatiivisen hoidon lisääntyvä tarve vaatii kehittämään hoitotyön järjestämistä ja hoitotyön henkilöstön ammatillista osaamista. Etenen saattohoitosuositusten mukaan, jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään ja inhimilliseen elämän loppuvaiheen hoitoon ja oikeus valita missä hän haluaa elämänsä loppuvaiheen olla ja oikeus valita missä kuolla. STM:n suosituksiin on kirjattu, että terveydenhuollon henkilöstön ammatilliseen osaamiseen sisältyy palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen, potilaan elämän loppuvaiheen suunnitelman tekeminen moniammatillisessa yhteistyössä ja perustason hoitotyön hallinta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kotihoidon henkilöstön perustason palliatiivisen hoitotyön osaamista. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka sopi lähestymistavaksi osallistavana ja käytännönläheisenä tutkimusmuotona. Toimintatutkimuksen tavoite on uuden tiedon tuottamisen rinnalla ratkaista todettu käytännön ongelma ja saada muutosprosessi aikaan.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata palliatiivisen hoitotyön osaaminen näyttöön perustuen. Tutkimuskysymys oli: Mitä on kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaaminen aiemman tutkitun tiedon mukaan? Ensimmäinen sykli toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto haettiin kansainvälisistä PubMed- ja Chinal-tietokannoista sekä kotimaisista Melinda-, Medic- ja Doria-tietokannoista. Aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan hoitotyöntekijän palliatiivisen hoidon osaamista kuvaaviksi pääteemoiksi muodostuivat vuorovaikutusosaaminen, yksilöllisen hoitotyön osaaminen, palliatiivisen hoitotyön erityisosaaminen, ammatillisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä moniammatillinen yhteistyö.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen nykytila osaamisen kartoituksen avulla. Kartoitus pohjautui ensimmäisen syklin johtopäätöksiin. Tutkimuskysymys oli: Mikä on kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen taso? Kartoitus tehtiin sähköisen osaamiskartoituksen avulla. Kartoitukseen valikoitui sattumanvaraisesti arpoen jokaiselta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuudelta alueelta yksi kunta tai yksikkö, lukuun ottamatta Muhoksen kuntaa, joka valikoitui mukaan opinnäytetyön tekijän sen hetkisenä työpaikkana. Tulosten perusteella kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaaminen on keskimäärin suoriutujan ja pätevän tasolla. Palliatiivisen hoitotyön taitava osaaminen ja asiantuntijuus on tulosten perusteella vähäistä kotihoidon henkilöstöllä. Tulosten mukaan kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen nykytila oli heikointa palliatiivisen hoitotyön tarpeen tunnistamisessa ja hoidon suunnittelussa, hengellisessä ja eksistentiaalisessa hoitotyössä, kuoleman kohtaamisessa, lääkkeettömässä kivunhoidossa, palliatiivisen hoitotyön ja saattohoidon integroimisessa osaksi kotihoitoa ja moniammatillista yhteistyötä sekä palliatiivisen hoitotyön hoitotieteellisen tiedon hyödyntämisessä.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittämisen suunnitelma, joka tehtiin toisen syklin kotihoidon henkilöstön osaamisenkartoituksen tulosten perusteella. Kolmannen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Miten kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamista voidaan edistää? Osaamisen kehittämisen suunnitelmaan rajattiin osaamisen kartoituksen tuloksista kolme osa-aluetta, jotka olivat palliatiivisen hoitotyön tarpeen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja palliatiivisen hoitotyön suunnittelu moniammatillisesti. Kehittämissuunnitelma on yhteneväinen kansallisten palliatiivisen hoidon kehittämistarpeiden ja suunnitelmien kanssa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata kehittämissuunnitelman pilotointi rajoitetuin osin. Tutkimuskysymyksenä oli, miten kehittämissuunnitelma edistää palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittämistä? Pilotointi tehtiin ikääntyneiden palveluiden palveluohjauksen tekemillä palvelutarpeen arviointikäynneillä yhden opinnäytetyön osaamisen kartoitukseen osallistuneen kunnan alueella. Viidennen syklin tarkoitus oli kuvata kehittämissuunnitelman implementointisuunnitelma. Tutkimuskysymyksenä oli, miten implementointisuunnitelma tukee kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittymistä? Implementointisuunnitelma toteutettiin Parish-mallin mukaisesti. Suunnitelman käytännön toteutus ja seuranta jatkuu työyhteisöissä.
Opinnäytetyön yhteenvetona ja johtopäätöksinä voidaan todeta, että asiakkaan kotona toteutettavan laadukkaan palliatiivisen hoitotyön lähtökohta on vahvaan monipuoliseen ammattiosaamiseen pohjautuva moniammatillinen yhteistyö asiakkaan hyväksi ja hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistaminen. Kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamista tulee vahvistaa. Hoitotyön henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen edistää yksilön ammatillista kasvuprosessia ja moniammatillisen työyhteisön kehittymistä hyvän ja laadukkaan kotona annettavan palliatiivisen hoitotyön mahdollistajaksi. Tällöin palliatiivisen hoidon asiakkaalle mahdollistuu ammatillinen hoito yksilöllisenä, ainutkertaisena inhimillisenä ihmisenä.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata palliatiivisen hoitotyön osaaminen näyttöön perustuen. Tutkimuskysymys oli: Mitä on kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaaminen aiemman tutkitun tiedon mukaan? Ensimmäinen sykli toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen aineisto haettiin kansainvälisistä PubMed- ja Chinal-tietokannoista sekä kotimaisista Melinda-, Medic- ja Doria-tietokannoista. Aineisto käsiteltiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan hoitotyöntekijän palliatiivisen hoidon osaamista kuvaaviksi pääteemoiksi muodostuivat vuorovaikutusosaaminen, yksilöllisen hoitotyön osaaminen, palliatiivisen hoitotyön erityisosaaminen, ammatillisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä moniammatillinen yhteistyö.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen nykytila osaamisen kartoituksen avulla. Kartoitus pohjautui ensimmäisen syklin johtopäätöksiin. Tutkimuskysymys oli: Mikä on kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen taso? Kartoitus tehtiin sähköisen osaamiskartoituksen avulla. Kartoitukseen valikoitui sattumanvaraisesti arpoen jokaiselta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuudelta alueelta yksi kunta tai yksikkö, lukuun ottamatta Muhoksen kuntaa, joka valikoitui mukaan opinnäytetyön tekijän sen hetkisenä työpaikkana. Tulosten perusteella kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaaminen on keskimäärin suoriutujan ja pätevän tasolla. Palliatiivisen hoitotyön taitava osaaminen ja asiantuntijuus on tulosten perusteella vähäistä kotihoidon henkilöstöllä. Tulosten mukaan kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen nykytila oli heikointa palliatiivisen hoitotyön tarpeen tunnistamisessa ja hoidon suunnittelussa, hengellisessä ja eksistentiaalisessa hoitotyössä, kuoleman kohtaamisessa, lääkkeettömässä kivunhoidossa, palliatiivisen hoitotyön ja saattohoidon integroimisessa osaksi kotihoitoa ja moniammatillista yhteistyötä sekä palliatiivisen hoitotyön hoitotieteellisen tiedon hyödyntämisessä.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittämisen suunnitelma, joka tehtiin toisen syklin kotihoidon henkilöstön osaamisenkartoituksen tulosten perusteella. Kolmannen syklin kehittämiskysymyksenä oli: Miten kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamista voidaan edistää? Osaamisen kehittämisen suunnitelmaan rajattiin osaamisen kartoituksen tuloksista kolme osa-aluetta, jotka olivat palliatiivisen hoitotyön tarpeen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja palliatiivisen hoitotyön suunnittelu moniammatillisesti. Kehittämissuunnitelma on yhteneväinen kansallisten palliatiivisen hoidon kehittämistarpeiden ja suunnitelmien kanssa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata kehittämissuunnitelman pilotointi rajoitetuin osin. Tutkimuskysymyksenä oli, miten kehittämissuunnitelma edistää palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittämistä? Pilotointi tehtiin ikääntyneiden palveluiden palveluohjauksen tekemillä palvelutarpeen arviointikäynneillä yhden opinnäytetyön osaamisen kartoitukseen osallistuneen kunnan alueella. Viidennen syklin tarkoitus oli kuvata kehittämissuunnitelman implementointisuunnitelma. Tutkimuskysymyksenä oli, miten implementointisuunnitelma tukee kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittymistä? Implementointisuunnitelma toteutettiin Parish-mallin mukaisesti. Suunnitelman käytännön toteutus ja seuranta jatkuu työyhteisöissä.
Opinnäytetyön yhteenvetona ja johtopäätöksinä voidaan todeta, että asiakkaan kotona toteutettavan laadukkaan palliatiivisen hoitotyön lähtökohta on vahvaan monipuoliseen ammattiosaamiseen pohjautuva moniammatillinen yhteistyö asiakkaan hyväksi ja hoitotyöntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistaminen. Kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamista tulee vahvistaa. Hoitotyön henkilöstön palliatiivisen hoitotyön osaamisen kehittäminen edistää yksilön ammatillista kasvuprosessia ja moniammatillisen työyhteisön kehittymistä hyvän ja laadukkaan kotona annettavan palliatiivisen hoitotyön mahdollistajaksi. Tällöin palliatiivisen hoidon asiakkaalle mahdollistuu ammatillinen hoito yksilöllisenä, ainutkertaisena inhimillisenä ihmisenä.