Peruskoulusta toisen asteen koulutukseen: Pertunmaan 9.-luokkalaisten valmiudet lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle
Kasurinen, Manta (2023)
Kasurinen, Manta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098695
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Pertunmaan kunnan 9.-luokka laiset kokevat omat valmiutensa lähteä opiskelemaan peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen toiselle paikkakunnalle. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten Pertunmaan yhtenäiskoulu tukee nuorten valmiuksia peruskoulun
ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa nuorten näkökulmasta. Samalla
opinnäytetyö pyrkii avaamaan sitä, mitä tukitoimia nuoret olisivat toivoneet
omalta peruskoulultansa ja miten peruskoulu voisi tukea heitä paremmin tässä
prosessissa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli se, miten kaupungistuminen ja
palveluiden heikko saatavuus syrjäseutunuorten kannalta vaikuttaa nuorten
koulutusvalintoihin ja jatko-opintovalmiuksiin, ja miten pienen kunnan peruskoulu ottaa tämän huomioon opetuksessaan.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla käyttäen apuna teemahaastattelurunkoa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa
hyödynnettiin myös teemoittelua. Haastatteluista selvisi, että jokainen haastateltava kokee olevansa valmis siirtymään toisen asteen koulutukseen toiselle
paikkakunnalle. Haastatteluista selvisi myös, että nuoret odottavat itsenäistymistä ja uusia sosiaalisia suhteita, mutta ovat samalla huolissaan omasta jaksamisestaan ja yksinäisyydestään. Suurimmaksi tukiverkostoksi vastauksista
nousi esiin nuorten oma vanhemmat.
Haastateltavien vastausten perusteella peruskoulun antamasta tuesta suurin
osa on oppilaanohjaajan vastuulla. Nykyiseen oppilaanohjaajaan haastateltavat ovat tyytyväisiä verrattuna edeltävään oppilaanohjaajaan, ja haastateltavat
pitävätkin oppilaanohjaajan roolia merkittävänä toisen asteen koulutukseen
siirtymisessä. Oppilaanohjauksessa on hyödynnetty yksilöllistä oppilaanohjausta sekä kertomalla erilaisista koulutusvalinnoista ja lisäämällä toisen asteen koulutukseen valmistelevia tehtäviä. Suurin osa haastateltavista toivoisi,
että peruskoulussa käytäisiin enemmän läpi asioita, jotka tukisivat nuorten valmiuksia, kuten esimerkiksi yksin asumista ja raha-asioita. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että nuorten valmiudet ovat hyvinkin yksilöllisiä. Esimerkiksi
osa nuorista kokee olevansa valmiita muuttamaan yksin, kun taas toiset ei sitä
vielä ole.
ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa nuorten näkökulmasta. Samalla
opinnäytetyö pyrkii avaamaan sitä, mitä tukitoimia nuoret olisivat toivoneet
omalta peruskoulultansa ja miten peruskoulu voisi tukea heitä paremmin tässä
prosessissa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli se, miten kaupungistuminen ja
palveluiden heikko saatavuus syrjäseutunuorten kannalta vaikuttaa nuorten
koulutusvalintoihin ja jatko-opintovalmiuksiin, ja miten pienen kunnan peruskoulu ottaa tämän huomioon opetuksessaan.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla käyttäen apuna teemahaastattelurunkoa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa
hyödynnettiin myös teemoittelua. Haastatteluista selvisi, että jokainen haastateltava kokee olevansa valmis siirtymään toisen asteen koulutukseen toiselle
paikkakunnalle. Haastatteluista selvisi myös, että nuoret odottavat itsenäistymistä ja uusia sosiaalisia suhteita, mutta ovat samalla huolissaan omasta jaksamisestaan ja yksinäisyydestään. Suurimmaksi tukiverkostoksi vastauksista
nousi esiin nuorten oma vanhemmat.
Haastateltavien vastausten perusteella peruskoulun antamasta tuesta suurin
osa on oppilaanohjaajan vastuulla. Nykyiseen oppilaanohjaajaan haastateltavat ovat tyytyväisiä verrattuna edeltävään oppilaanohjaajaan, ja haastateltavat
pitävätkin oppilaanohjaajan roolia merkittävänä toisen asteen koulutukseen
siirtymisessä. Oppilaanohjauksessa on hyödynnetty yksilöllistä oppilaanohjausta sekä kertomalla erilaisista koulutusvalinnoista ja lisäämällä toisen asteen koulutukseen valmistelevia tehtäviä. Suurin osa haastateltavista toivoisi,
että peruskoulussa käytäisiin enemmän läpi asioita, jotka tukisivat nuorten valmiuksia, kuten esimerkiksi yksin asumista ja raha-asioita. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että nuorten valmiudet ovat hyvinkin yksilöllisiä. Esimerkiksi
osa nuorista kokee olevansa valmiita muuttamaan yksin, kun taas toiset ei sitä
vielä ole.