Osaamisen johtaminen - hiljaisen tiedon jakaminen työyhteisössä henkilöstöalan yrityksessä
Saarinen, Linda (2023)
Saarinen, Linda
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305088260
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia hiljaisen tiedon jakamista työyhteisössä henkilöstöalan yrityksessä. Hiljainen tieto on keskeinen osa henkilöstön osaamista ja osaaminen on yritykselle yksi tärkeimmistä kilpailueduista. Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää, miten hiljainen tieto jakaantuu henkilöstöalan yrityksessä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä henkilöstöalan yrityksen, WorkPower Oy:n, kanssa.
Tietoperusta koostuu henkilöstöjohtamiseen, osaamisen johtamiseen ja hiljaisen tietoon liittyvistä teemoista. Tietoperustassa käsitellään yleisesti henkilöstöjohtamista ja osaamisen johtamista sekä hiljaisen tiedon jakamista eri näkökulmista. Hiljaisen tiedon jakamista tarkastellaan myös SECI-mallin ja Ba-vuorovaikutustilan kautta. SECI-malli on tiedon syntymisen prosessimalli ja Ba puolestaan organisaation oppimisen teoria. Tietoperustassa käsitellään lisäksi laadullista tutkimusta ja sen analysointia.
Aineiston hankintamenetelmä oli yksilöhaastattelu. Haastattelut toteutettiin kolmen johtoryhmän jäsenen kanssa ja tutkijan työtiimiin kuuluvien neljän työntekijän kanssa. Roolit ovat kuvattuna, sillä tutkimustuloksissa ei ole salassa pidettäviä asioita. Haastattelutuloksista ei kuitenkaan käy ilmi haastateltavien henkilöllisyys. Haastatteluiden avulla pyrittiin kartoittamaan hiljaisen tiedon jakamisen nykytilaa yrityksessä, mitkä ovat yrityksen suurimmat haasteet ja ongelmat hiljaisen tiedon jakamisessa ja miten hiljaisen tiedon jakamista voitaisiin parantaa. Haastatteluaineisto edustaa haastateltavien henkilöiden omia näkökulmia, kokemuksia ja ajatuksia, minkä takia haastattelutuloksia ei voida pitää absoluuttisina totuuksina.
Haastatteluiden keskeisinä tuloksina selvitettiin johdon ajatuksia siitä, miten hiljaisen tiedon jakamisen näkökulma on otettu huomioon osaamisen johtamisessa ja minkälaisia toimintamalleja hiljaisen tiedon jakamisen tukemiseksi on kehitetty. Tiimin näkökulmasta keskeisinä tuloksina selvitettiin, miten osaamisen johtamisen strategia näkyy työntekijöille yrityksen arjessa ja toimintavoissa ja miten hiljaisen tiedon jakamista voitaisiin parantaa sekä yrityksen että tiimin tasolla.
Haastatteluiden myötä kehitysehdotuksiksi nousivat yrityksen tasolla pienryhmätyöskentely Teams-koulutuksissa ja tietoiskuissa, olemassa olevien hiljaisen tiedon jakamiseen kehitettyjen toimintamallien jatkokehittäminen ja huolenpito siitä, että toimintamallit muuttuvat vakiintuneiksi toimintatavoiksi. Lisäksi kehitysehdotuksiksi nousivat vierailupäivien aktivointi, sillä ne eivät ole olleet niin aktiivisesti käytössä koronaviruspandemian jäljiltä, etätyössä hiljaisen tiedon jakamisen mahdollistamisen kehittäminen ja yrityksen HR-järjestelmän käytön etäkoulutus. Tiimin tasolla kehitysehdotukseksi nousi kuukausipalaveri kehitysehdotuksista ja palaveri, jossa jokainen tiimin jäsen jakaa vähintään yhden asian, jonka avulla on säästänyt viisi sekuntia työaikaansa. Kehitysehdotukseksi nousi myös strukturoidumpi toiminta, kiinni pitäminen viikoittaisista tapaamisista toimistolla tiimin kesken ja keskustelukulttuurin parantaminen yhteisten hetkien ja säännöllisten palaverien avulla.
Tietoperusta koostuu henkilöstöjohtamiseen, osaamisen johtamiseen ja hiljaisen tietoon liittyvistä teemoista. Tietoperustassa käsitellään yleisesti henkilöstöjohtamista ja osaamisen johtamista sekä hiljaisen tiedon jakamista eri näkökulmista. Hiljaisen tiedon jakamista tarkastellaan myös SECI-mallin ja Ba-vuorovaikutustilan kautta. SECI-malli on tiedon syntymisen prosessimalli ja Ba puolestaan organisaation oppimisen teoria. Tietoperustassa käsitellään lisäksi laadullista tutkimusta ja sen analysointia.
Aineiston hankintamenetelmä oli yksilöhaastattelu. Haastattelut toteutettiin kolmen johtoryhmän jäsenen kanssa ja tutkijan työtiimiin kuuluvien neljän työntekijän kanssa. Roolit ovat kuvattuna, sillä tutkimustuloksissa ei ole salassa pidettäviä asioita. Haastattelutuloksista ei kuitenkaan käy ilmi haastateltavien henkilöllisyys. Haastatteluiden avulla pyrittiin kartoittamaan hiljaisen tiedon jakamisen nykytilaa yrityksessä, mitkä ovat yrityksen suurimmat haasteet ja ongelmat hiljaisen tiedon jakamisessa ja miten hiljaisen tiedon jakamista voitaisiin parantaa. Haastatteluaineisto edustaa haastateltavien henkilöiden omia näkökulmia, kokemuksia ja ajatuksia, minkä takia haastattelutuloksia ei voida pitää absoluuttisina totuuksina.
Haastatteluiden keskeisinä tuloksina selvitettiin johdon ajatuksia siitä, miten hiljaisen tiedon jakamisen näkökulma on otettu huomioon osaamisen johtamisessa ja minkälaisia toimintamalleja hiljaisen tiedon jakamisen tukemiseksi on kehitetty. Tiimin näkökulmasta keskeisinä tuloksina selvitettiin, miten osaamisen johtamisen strategia näkyy työntekijöille yrityksen arjessa ja toimintavoissa ja miten hiljaisen tiedon jakamista voitaisiin parantaa sekä yrityksen että tiimin tasolla.
Haastatteluiden myötä kehitysehdotuksiksi nousivat yrityksen tasolla pienryhmätyöskentely Teams-koulutuksissa ja tietoiskuissa, olemassa olevien hiljaisen tiedon jakamiseen kehitettyjen toimintamallien jatkokehittäminen ja huolenpito siitä, että toimintamallit muuttuvat vakiintuneiksi toimintatavoiksi. Lisäksi kehitysehdotuksiksi nousivat vierailupäivien aktivointi, sillä ne eivät ole olleet niin aktiivisesti käytössä koronaviruspandemian jäljiltä, etätyössä hiljaisen tiedon jakamisen mahdollistamisen kehittäminen ja yrityksen HR-järjestelmän käytön etäkoulutus. Tiimin tasolla kehitysehdotukseksi nousi kuukausipalaveri kehitysehdotuksista ja palaveri, jossa jokainen tiimin jäsen jakaa vähintään yhden asian, jonka avulla on säästänyt viisi sekuntia työaikaansa. Kehitysehdotukseksi nousi myös strukturoidumpi toiminta, kiinni pitäminen viikoittaisista tapaamisista toimistolla tiimin kesken ja keskustelukulttuurin parantaminen yhteisten hetkien ja säännöllisten palaverien avulla.