Tunnejohtamisella aivohyvinvointia : ” Ja ystävällisyys – se on tärkeää.”
Kouva, Leena; Tyyskänen, Laura (2023)
Kouva, Leena
Tyyskänen, Laura
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305068016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305068016
Tiivistelmä
Tunteet ovat mukana kaikessa toiminnassa ja tunteilla on yhteys aivojen toiminnanohjaustoimintoihin. Opinnäytetyö on osa Kestävä Aivoterveys -hanketta ja toteutettiin yhteistyössä kahden yliopistollisen sairaalan kanssa. Tarkoituksena oli selvittää diagnostiikan lähijohtajien näkemyksiä ja kokemuksia tunnejohtamisesta sekä tutkia, miten lähijohtajien tunnejohtaminen tukee työyhteisön aivohyvinvointia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä lähijohtajien tunnejohtamisen menetelmistä ja niiden merkityksestä aivohyvinvoinnin tukemisessa. Tulosten perusteella voidaan kehittää lähijohtajien tunnejohtajuutta ja tukea työyhteisöjen aivohyvinvointia.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lähijohtajia (n = 9) yksilöhaastatteluina etäyhteyksin Microsoft Teams -palvelun avulla. Haastateltavat rajattiin lähijohtajiin, jotka johtavat potilastyötä tekeviä hoitajia. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Aineistosta muodostui kaksi pääluokkaa, viisi yläluokkaa ja 14 alaluokkaa.
Tutkimustuloksista nousi esille, että tunnejohtaminen koettiin vieraaksi, mutta tärkeäksi osaksi johtamista. Lähijohtajien tunnejohtamista voidaan kuvata dialogisena vuorovaikutuksena ja tunnetoimijuuden toteuttamisena yhdessä työyhteisön kanssa. Tunnejohtamisen merkitys korostui muutos- ja poikkeustilanteiden aiheuttamissa tunnekuormitustilanteissa. Aikaisempaan tutkimustietoon perustuen tunnejohtamisen menetelmillä nähtiin yhteys tunneilmaston kehittämisessä positiivisempaan suuntaan ja työyhteisön aivohyvinvoinnin tukemiseen.
Tulosten perusteella jatkossa tulisi kiinnittää huomiota lähijohtajien mahdollisuuteen johtaa dialogisessa vuorovaikutuksessa ja kehittää työyhteisön tunnetoimijuutta sekä affektiivista ergonomiaa. Hoitotyön johtamisen käytänteissä on tarpeen tunnistaa tunnejohtaminen ja sisällyttää tunnejohtaminen osaksi johtamisen koulutusta. Tulevaisuuden työelämä edellyttää vielä runsasta hoitotieteellistä tutkimusta tunnejohtamisesta ja aivohyvinvoinnista.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lähijohtajia (n = 9) yksilöhaastatteluina etäyhteyksin Microsoft Teams -palvelun avulla. Haastateltavat rajattiin lähijohtajiin, jotka johtavat potilastyötä tekeviä hoitajia. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Aineistosta muodostui kaksi pääluokkaa, viisi yläluokkaa ja 14 alaluokkaa.
Tutkimustuloksista nousi esille, että tunnejohtaminen koettiin vieraaksi, mutta tärkeäksi osaksi johtamista. Lähijohtajien tunnejohtamista voidaan kuvata dialogisena vuorovaikutuksena ja tunnetoimijuuden toteuttamisena yhdessä työyhteisön kanssa. Tunnejohtamisen merkitys korostui muutos- ja poikkeustilanteiden aiheuttamissa tunnekuormitustilanteissa. Aikaisempaan tutkimustietoon perustuen tunnejohtamisen menetelmillä nähtiin yhteys tunneilmaston kehittämisessä positiivisempaan suuntaan ja työyhteisön aivohyvinvoinnin tukemiseen.
Tulosten perusteella jatkossa tulisi kiinnittää huomiota lähijohtajien mahdollisuuteen johtaa dialogisessa vuorovaikutuksessa ja kehittää työyhteisön tunnetoimijuutta sekä affektiivista ergonomiaa. Hoitotyön johtamisen käytänteissä on tarpeen tunnistaa tunnejohtaminen ja sisällyttää tunnejohtaminen osaksi johtamisen koulutusta. Tulevaisuuden työelämä edellyttää vielä runsasta hoitotieteellistä tutkimusta tunnejohtamisesta ja aivohyvinvoinnista.