Hoitajien kokemuksia ruotsin kielen käytöstä kotihoidossa
Ukskoski, Karin; Saarela, Lena (2023)
Ukskoski, Karin
Saarela, Lena
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078127
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi Soiten kotihoidossa työskentelevät hoitajat kokevat ruotsin kielen osaamisensa hoitotyössä. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien suhtautumista ruotsin kielen käyttöön ja oppimiseen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä Soiten kielikoulutusten että alueemme hoitajia kouluttavien oppilaitosten kielenopetuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Soitea kaksikielisenä hyvinvointialueena, potilaan kielellisiä oikeuksia, vuorovaikutuksen merkitystä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun sekä kielitaitoa työvälineenä. Lisäksi perehdytään kielen osaamiseen ja oppimiseen vaikuttaviin asenteisiin ja motivaatiotekijöihin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Teoreettisen tietoperustan pohjalta laadittiin Webropol-ohjelmalla sähköinen kyselylomake. Aineiston keruu toteutettiin lähettämällä kyselylomake Soiten Kokkolan alueen neljän kotihoidon tiimin ja Kuusikummun senioriasumisyksikön hoitajille. Aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2023. Kysely lähetettiin 174 hoitajalle ja vastausprosentiksi saatiin 51 %.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että hoitajat pitivät hoitotyössä käytettävää kieltä merkityksellisenä ja potilasturvallisuutta edistävänä asiana. Tulosten perusteella suuri osa hoitajista kokee ruotsin kielen taidoissaan olevan puutteita. Enemmistö hoitajista suhtautuu ajatukseen ruotsin kielen kertaamisesta kuitenkin positiivisesti. Työnantajan järjestämistä kielikoulutuksista oli tietoa vain pienellä osalla vastaajista. Hoitajat eivät pitäneet kielitaidon perusteella myönnettävää kielenkäyttölisää nykyisellään kielen oppimiseen motivoivana tekijänä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kielikoulutuksille olisi Soiten alueella tarvetta. Organisaation omista kielikoulutuksista tiedottamiseen tulisi panostaa ja huolehtia siitä, että niihin osallistuminen olisi osallistujan kannalta mielekästä. Tulosten perusteella Soiten kielikurssien markkinointia tulisi lisätä tai muuttaa, jotta osallistumisaktiivisuus kasvaisi. Tämän lisäksi organisaatiossa tulisi pohtia muita kielten opiskelumotivaatiota nostavia tekijöitä. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää Soiten kielipalvelujen suunnittelussa ja markkinoinnissa. Myös hoitoalan koulutusyksiköt hyötyvät opinnäytetyömme tulosten antamista suuntaviivoista kielenopetuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Soitea kaksikielisenä hyvinvointialueena, potilaan kielellisiä oikeuksia, vuorovaikutuksen merkitystä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun sekä kielitaitoa työvälineenä. Lisäksi perehdytään kielen osaamiseen ja oppimiseen vaikuttaviin asenteisiin ja motivaatiotekijöihin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Teoreettisen tietoperustan pohjalta laadittiin Webropol-ohjelmalla sähköinen kyselylomake. Aineiston keruu toteutettiin lähettämällä kyselylomake Soiten Kokkolan alueen neljän kotihoidon tiimin ja Kuusikummun senioriasumisyksikön hoitajille. Aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2023. Kysely lähetettiin 174 hoitajalle ja vastausprosentiksi saatiin 51 %.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että hoitajat pitivät hoitotyössä käytettävää kieltä merkityksellisenä ja potilasturvallisuutta edistävänä asiana. Tulosten perusteella suuri osa hoitajista kokee ruotsin kielen taidoissaan olevan puutteita. Enemmistö hoitajista suhtautuu ajatukseen ruotsin kielen kertaamisesta kuitenkin positiivisesti. Työnantajan järjestämistä kielikoulutuksista oli tietoa vain pienellä osalla vastaajista. Hoitajat eivät pitäneet kielitaidon perusteella myönnettävää kielenkäyttölisää nykyisellään kielen oppimiseen motivoivana tekijänä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kielikoulutuksille olisi Soiten alueella tarvetta. Organisaation omista kielikoulutuksista tiedottamiseen tulisi panostaa ja huolehtia siitä, että niihin osallistuminen olisi osallistujan kannalta mielekästä. Tulosten perusteella Soiten kielikurssien markkinointia tulisi lisätä tai muuttaa, jotta osallistumisaktiivisuus kasvaisi. Tämän lisäksi organisaatiossa tulisi pohtia muita kielten opiskelumotivaatiota nostavia tekijöitä. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää Soiten kielipalvelujen suunnittelussa ja markkinoinnissa. Myös hoitoalan koulutusyksiköt hyötyvät opinnäytetyömme tulosten antamista suuntaviivoista kielenopetuksen suunnittelussa.