Kotihoidon johtamisen kehittämiskohteet työhyvinvoinnin kannalta
Taipale, Pauliina (2023)
Taipale, Pauliina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057809
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysala on haasteiden edessä ikäihmisten määrän kasvaessa ja työvoiman saatavuuden haasteiden takia. Samanaikaisesti on tehty lakimuutoksia, joissa ennaltaehkäisyn merkitys on korostunut. Tämä on luonut kotihoidolle paineita palveluiden tarjoamiseen ja päättäjät ovatkin nostaneet esille kotihoidon vahvistamisen tärkeyden. Lisäksi muutokset ovat vaikuttaneet kotihoidon henkilöstön kokemaan kuormitukseen.
Kehittämistyön tarkoitus oli löytää erään keskisuuren kaupungin kotihoidon työhyvinvoinnin kehittämiskohteita, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää työntekijöiden ja esihenkilöiden työhyvinvointia tukevaan suuntaan johtamisen näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää työhyvinvointiin liittyviä odotuksia kyseisessä kotihoidossa, joita huomioimalla työhyvinvointia voidaan parantaa. Kehittämistyö oli laadullinen ja sen aineisto koostui kyseisen kaupungin kotihoidon esihenkilöiden haastattelusta (n=3), kotihoidon henkilöstölle osoitetusta kyselystä (n=29) sekä kaupungin vuoden 2022 työhyvinvointikyselyn tuloksista (n=53). Esihenkilöiden haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa pohjana käytettiin avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin yhteensä 82 työntekijälle sähköisesti työsähköposteihin. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin excelin avulla. Haastattelusta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Vuoden 2022 työhyvinvointikyselystä oli käytettävissä vastausten yhteenveto.
Sisällönanalyysin kautta todettiin esihenkilöillä olevan esihenkilötyöhön, työyhteisötaitoihin, työyhteisöön ja työntekijään liittyviä odotuksia. Esihenkilöt toivat esille osan odotuksista toteutuvankin työyhteisössä. Työntekijöiden kyselyn perusteella tärkeimmiksi kehittämisen osa-alueiksi johtamisen näkökulmasta nousivat esihenkilön toiminnan ennustettavuus ja selkeys, hänen määrätietoinen toiminta ja ristiriitatilanteisiin puuttuminen, henkilöstön osallistaminen sekä tiedonkulun toimivuus. Tulokset osoittivat, että esihenkilöillä ja henkilöstöllä oli osin ristiriitaisia odotuksia. Työyhteisöissä yhteisen keskustelun merkitys onkin ensiarvoisen tärkeää yhteisen ymmärryksen löytämiseksi, jotta jatkossa työhyvinvointia voidaan parantaa johtamisen keinoin.
Kehittämistyön tarkoitus oli löytää erään keskisuuren kaupungin kotihoidon työhyvinvoinnin kehittämiskohteita, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää työntekijöiden ja esihenkilöiden työhyvinvointia tukevaan suuntaan johtamisen näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää työhyvinvointiin liittyviä odotuksia kyseisessä kotihoidossa, joita huomioimalla työhyvinvointia voidaan parantaa. Kehittämistyö oli laadullinen ja sen aineisto koostui kyseisen kaupungin kotihoidon esihenkilöiden haastattelusta (n=3), kotihoidon henkilöstölle osoitetusta kyselystä (n=29) sekä kaupungin vuoden 2022 työhyvinvointikyselyn tuloksista (n=53). Esihenkilöiden haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa pohjana käytettiin avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin yhteensä 82 työntekijälle sähköisesti työsähköposteihin. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin excelin avulla. Haastattelusta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Vuoden 2022 työhyvinvointikyselystä oli käytettävissä vastausten yhteenveto.
Sisällönanalyysin kautta todettiin esihenkilöillä olevan esihenkilötyöhön, työyhteisötaitoihin, työyhteisöön ja työntekijään liittyviä odotuksia. Esihenkilöt toivat esille osan odotuksista toteutuvankin työyhteisössä. Työntekijöiden kyselyn perusteella tärkeimmiksi kehittämisen osa-alueiksi johtamisen näkökulmasta nousivat esihenkilön toiminnan ennustettavuus ja selkeys, hänen määrätietoinen toiminta ja ristiriitatilanteisiin puuttuminen, henkilöstön osallistaminen sekä tiedonkulun toimivuus. Tulokset osoittivat, että esihenkilöillä ja henkilöstöllä oli osin ristiriitaisia odotuksia. Työyhteisöissä yhteisen keskustelun merkitys onkin ensiarvoisen tärkeää yhteisen ymmärryksen löytämiseksi, jotta jatkossa työhyvinvointia voidaan parantaa johtamisen keinoin.