Kotiinpaluu
Pauniaho, Meri (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057818
Tiivistelmä
Taiteellinen tutkimus oli luonteeltaan projekti. Sen aikana järjestettiin kaksi Kotiinpaluu -näyttelyä Runokulman galleriassa Uudessakaupungissa ja Galleria Paperihuoneella Hämeenlinnassa kesällä 2022.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä, hermeneuttista metodia, mutta myös fenomenologista otetta. Yksityisistä lähtökohdista pyrittiin kohti yleisempää ymmärtämistä.
Näyttelyprojektien vaiheita tarkasteltiin kronologisesti ideasta taustatyön, suunnittelu-, kehittely- ja toteutusvaiheiden kautta aina esittämiseen saakka. Samalla selvitettiin ja analysoitiin taiteelliseen työhön liittyviä toimintatapoja ja lainalaisuuksia, joiden oletettiin olevan merkityksellisiä tai jopa edellytyksenä teosten syntymiselle. Pohdittiin myös taiteilijaidentiteetin kehittymistä sekä muistojen ja kotiympäristön kokemisen merkitystä. Lisäksi käytiin läpi itselle olennaisen tärkeitä taidegrafiikan periaatteita. Etsittiin vastausta myös siihen, voiko muisto olla yhteinen tai jaettu tai mitä muistaminen on.
Aineistoa tuotettiin veljelle esitetyllä kirjoituskutsulla. Lisäksi aineistona käytettiin työpäiväkirjoja. Työn etenemistä ja tuloksia reflektoitiin nojaten taiteentutkimukseen ja filosofiaan.
Havaittiin oman tekemisen tapojen jakaantuvan kahteen osaan, näkymättömään, työhuonetyöskentelyä ennakoivaan ja näkyvään, työhuoneella tai galleriassa tapahtuvaan vaiheeseen. Ymmärrettiin omien temaattisten valintojen yksityiskohtia ja löydettiin erilaisia lähestymistapoja niitä kohtaan.
Johtopäätöksenä todettiin ymmärtämyksen omaa ammatillista toimintatapaa kohtaan lisääntyneen sekä taiteilijaidentiteetin vahvistuneen entisestään. The artistic research was a project. During the project, two Homecoming exhibitions were organized at Runokulma Gallery in Uusikaupunki and at Galleria Paperihuone in Hämeenlinna in summer 2022.
The research methods used were qualitative research, the hermeneutic method, but also a phenomenological approach. The aim was to move from a detailed approach towards a more general understanding.
The stages of the exhibition projects were examined chronologically, from the idea through the background work, design, development and implementation phases, to the presentation. At the same time, the practices and laws of artistic work were explored and analyzed, which were assumed to be relevant or even a prerequisite for the creation of the works. The development of the artist's identity and the importance of experiencing memories and the home environment were also considered. In addition, the principles of graphic art that are essential for the artist were discussed. Answers were also sought to the question of whether memory can be shared or common, or what it is to remember.
The material was produced through a call to the brother to write. In addition, work diaries were used as data. The progress and results of the work were reflected upon, drawing on art research and philosophy.
The ways of making were found to be divided into two parts, an invisible phase that anticipates the work in the studio and a visible phase that takes place in the studio or gallery. The details of one’s own thematic choices were understood better, and different approaches to them were found.
The conclusion was that the understanding of one’s own professional approach had increased and that one’s own professional identity as an artist had been further strengthened.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä, hermeneuttista metodia, mutta myös fenomenologista otetta. Yksityisistä lähtökohdista pyrittiin kohti yleisempää ymmärtämistä.
Näyttelyprojektien vaiheita tarkasteltiin kronologisesti ideasta taustatyön, suunnittelu-, kehittely- ja toteutusvaiheiden kautta aina esittämiseen saakka. Samalla selvitettiin ja analysoitiin taiteelliseen työhön liittyviä toimintatapoja ja lainalaisuuksia, joiden oletettiin olevan merkityksellisiä tai jopa edellytyksenä teosten syntymiselle. Pohdittiin myös taiteilijaidentiteetin kehittymistä sekä muistojen ja kotiympäristön kokemisen merkitystä. Lisäksi käytiin läpi itselle olennaisen tärkeitä taidegrafiikan periaatteita. Etsittiin vastausta myös siihen, voiko muisto olla yhteinen tai jaettu tai mitä muistaminen on.
Aineistoa tuotettiin veljelle esitetyllä kirjoituskutsulla. Lisäksi aineistona käytettiin työpäiväkirjoja. Työn etenemistä ja tuloksia reflektoitiin nojaten taiteentutkimukseen ja filosofiaan.
Havaittiin oman tekemisen tapojen jakaantuvan kahteen osaan, näkymättömään, työhuonetyöskentelyä ennakoivaan ja näkyvään, työhuoneella tai galleriassa tapahtuvaan vaiheeseen. Ymmärrettiin omien temaattisten valintojen yksityiskohtia ja löydettiin erilaisia lähestymistapoja niitä kohtaan.
Johtopäätöksenä todettiin ymmärtämyksen omaa ammatillista toimintatapaa kohtaan lisääntyneen sekä taiteilijaidentiteetin vahvistuneen entisestään.
The research methods used were qualitative research, the hermeneutic method, but also a phenomenological approach. The aim was to move from a detailed approach towards a more general understanding.
The stages of the exhibition projects were examined chronologically, from the idea through the background work, design, development and implementation phases, to the presentation. At the same time, the practices and laws of artistic work were explored and analyzed, which were assumed to be relevant or even a prerequisite for the creation of the works. The development of the artist's identity and the importance of experiencing memories and the home environment were also considered. In addition, the principles of graphic art that are essential for the artist were discussed. Answers were also sought to the question of whether memory can be shared or common, or what it is to remember.
The material was produced through a call to the brother to write. In addition, work diaries were used as data. The progress and results of the work were reflected upon, drawing on art research and philosophy.
The ways of making were found to be divided into two parts, an invisible phase that anticipates the work in the studio and a visible phase that takes place in the studio or gallery. The details of one’s own thematic choices were understood better, and different approaches to them were found.
The conclusion was that the understanding of one’s own professional approach had increased and that one’s own professional identity as an artist had been further strengthened.