Kantasolulaboratorion kustannuslaskenta: toimintolaskennalla toteutettu kustannuslaskenta ISLAB:n kantasolulaboratorion toiminnasta
Aaltonen, Mikko; Majuri, Valtteri; Vartiainen, Eero (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305047723
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä toteutettiin toimintolaskennan perustein tehty kustannuslaskenta kantasolulaboratorion toiminnasta. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä eli ISLAB.
Kantasolulaboratorion tehtävänä on huolehtia kantasolusiirteen säilyttämisestä keräyksen jälkeen ja ennen siirteen palauttamista potilaaseen. Kantasolulaboratorio vastaa myös siirteen laadunvalvonnasta säilytyksen aikana ja sen siirtokelpoisuudesta. Kantasolusiirtoja käytetään erilaisten veritautien hoidossa, joko parantamaan taudin kokonaan tai kohentamaan sen ennustetta. Kantasoluhoidoissa voidaan käyttää joko potilaan omia kantasoluja mobilisaatiohoidon jälkeen tai toiselta ihmiseltä saatuja kantasoluja, jolloin on usein tavoitteena taudin parantaminen pysyvästi.
Kehittämistyön tavoite oli tuottaa kustannuslaskenta, jota ISLAB voi hyödyntää kantasolulaboratorion tämänhetkisen toiminnan kannattavuuden ja tuottavuuden arviointiin nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla. Tarkoituksena oli tuottaa toimintolaskennan perustein toteutettu kustannuslaskenta kantasolulaboratorion toiminnasta. Kohderyhmänä opinnäytetyölle toimi kantasolulaboratorion henkilökunta, mutta tuotoksesta voivat hyötyä myös muut osapuolet, kuten vuorosuunnittelusta ja materiaalikustannuksista vastaavat henkilöt. Työn toteutustarve syntyi ISLAB:n kantasolulaboratorion tarpeesta tarkastella oman toimintansa kustannustehokkuutta.
Kehittämistyömme koostui opinnäytetyön loppuraportista ja kustannuslaskennan tuotoksesta. Loppuraportissa käydään läpi kantasolusiirtoihin ja niiden toteutukseen liittyvää teoriatietoa, sekä toimintolaskennan teoriaa ja sen toteuttamista käytännössä. Tuotoksessa tarkastellaan toimintolaskennan avulla kulutettuja henkilötyötunteja eri työvaiheita kohti sekä kantasolulaboratorion toiminnasta syntyviä materiaalikustannuksia.
Tulevaisuudessa kustannuslaskentaa voisi hyödyntää myös muiden erikoisalojen taloudellista toimintaa tarkasteltaessa. Tarkastelusta hyötyviä erikoisaloja voisivat olla esimerkiksi solumorfologia ja virologia. Laskennan voisi toteuttaa toimintolaskennan sijaan myös toisella menetelmällä, kuten volyymiperusteisella perinteisellä kustannuslaskennalla.
Kantasolulaboratorion tehtävänä on huolehtia kantasolusiirteen säilyttämisestä keräyksen jälkeen ja ennen siirteen palauttamista potilaaseen. Kantasolulaboratorio vastaa myös siirteen laadunvalvonnasta säilytyksen aikana ja sen siirtokelpoisuudesta. Kantasolusiirtoja käytetään erilaisten veritautien hoidossa, joko parantamaan taudin kokonaan tai kohentamaan sen ennustetta. Kantasoluhoidoissa voidaan käyttää joko potilaan omia kantasoluja mobilisaatiohoidon jälkeen tai toiselta ihmiseltä saatuja kantasoluja, jolloin on usein tavoitteena taudin parantaminen pysyvästi.
Kehittämistyön tavoite oli tuottaa kustannuslaskenta, jota ISLAB voi hyödyntää kantasolulaboratorion tämänhetkisen toiminnan kannattavuuden ja tuottavuuden arviointiin nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla. Tarkoituksena oli tuottaa toimintolaskennan perustein toteutettu kustannuslaskenta kantasolulaboratorion toiminnasta. Kohderyhmänä opinnäytetyölle toimi kantasolulaboratorion henkilökunta, mutta tuotoksesta voivat hyötyä myös muut osapuolet, kuten vuorosuunnittelusta ja materiaalikustannuksista vastaavat henkilöt. Työn toteutustarve syntyi ISLAB:n kantasolulaboratorion tarpeesta tarkastella oman toimintansa kustannustehokkuutta.
Kehittämistyömme koostui opinnäytetyön loppuraportista ja kustannuslaskennan tuotoksesta. Loppuraportissa käydään läpi kantasolusiirtoihin ja niiden toteutukseen liittyvää teoriatietoa, sekä toimintolaskennan teoriaa ja sen toteuttamista käytännössä. Tuotoksessa tarkastellaan toimintolaskennan avulla kulutettuja henkilötyötunteja eri työvaiheita kohti sekä kantasolulaboratorion toiminnasta syntyviä materiaalikustannuksia.
Tulevaisuudessa kustannuslaskentaa voisi hyödyntää myös muiden erikoisalojen taloudellista toimintaa tarkasteltaessa. Tarkastelusta hyötyviä erikoisaloja voisivat olla esimerkiksi solumorfologia ja virologia. Laskennan voisi toteuttaa toimintolaskennan sijaan myös toisella menetelmällä, kuten volyymiperusteisella perinteisellä kustannuslaskennalla.