Vierasaineiden ja määritysmenetelmien interaktiot kliinisen kemian tutkimuksissa
Elo, Anu; Takala, Niina (2023)
Elo, Anu
Takala, Niina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305037451
Tiivistelmä
Kliinisessä laboratoriossa vierasaineiden aiheuttamat analyyttiset virheet vaikuttavat saatuihin tutkimustuloksiin ja sitä kautta potilasturvallisuuteen. Ne voivat häiritä laboratoriotutkimuksia, joko vaikuttamalla suoraan elimistöön tai lääkeaine voi vaikuttaa mittausmenetelmään. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa suomenkielistä koottua tietoa juuri vierasaineiden ja määritysmenetelmien yhteisvaikutuksien aiheuttamista häiriöistä kliinisen kemian laboratoriotutkimuksissa.
Tutkimuskysymyksinä olivat: mitkä vierasaineet häiritsevät kliinisen kemian analyysejä, mikä on määritysmenetelmän ja vierasaineen interaktion mekanismi, joka aiheuttaa virheelliset laboratoriotulokset ja mitä tuloksille tapahtuu interaktion seurauksena. Opinnäytetyössä käsitellään myös, kuinka tutkimustieto on löydettävissä suomalaisista lähteistä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tapaan. Aineisto kerättiin käyttämällä tiedonhaussa PubMed-tietokantaa. Valittu aineisto koostui 13:sta englanninkielisestä tutkimusartikkelista, joiden julkaisuvuodet olivat aikavälillä 2012–2023. Artikkeleiden analysoinnissa sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä luokittelemalla artikkelien keskeistä sisältöä.
Katsaukseen löysimme kuusi Suomessa käytössä olevaa yksittäistä vierasainetta, jotka häiritsevät kliinisen kemian määritysmenetelmiä. Näiden lisäksi valikoitui kaksi vierasaineryhmää, joista ensimmäinen käsitteli kuvantamisen tehosteaineita ja toinen huumausaineseulontaa, jossa vierasaineita oli useita. Määritysmenetelmiä, jotka reagoivat vierasaineiden kanssa oli paljon ja tutkimuksien havainnot vahvistivat käsitystä, että osa määritysmenetelmistä reagoi herkemmin erilaisiin vierasaineisiin. Myös toiset laboratoriotutkimukset olivat herkempiä interaktioille. Annosvastetutkimuksina toteutetuissa artikkeleissa havaittiin sekä analyytin pitoisuuden, että vierasainepitoisuuden vaikuttavan tuloksiin. Muita löydettyjä keskeisiä käsitteitä olivat lääkeaineiden metaboloituminen ja lääkeaineiden puoliintumisajan pituus ja ne nousivat esille useissa tutkimuksissa.
Johtopäätöksinä todettiin, että on olemassa useita erityyppisiä vierasaineita, kuten vitamiineja, lisäravinteita, lääkeaineita tai lääkeaineiden metaboliatuotteita, jotka häiritsevät laboratoriotutkimuksia. Vierasaineet vaikuttavat useilla erilaisilla mekanismeilla ja menetelmien välillä oli eroavaisuuksia. Löydetyt interaktiot voivat aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Analyyttisien virheiden ennalta tunnistaminen vähentää virheiden mahdollisuutta ja viestinnän sujuvuus yksiköiden ja laboratoriohenkilökunnan välillä parantaa potilasturvallisuutta.
Tutkimuskysymyksinä olivat: mitkä vierasaineet häiritsevät kliinisen kemian analyysejä, mikä on määritysmenetelmän ja vierasaineen interaktion mekanismi, joka aiheuttaa virheelliset laboratoriotulokset ja mitä tuloksille tapahtuu interaktion seurauksena. Opinnäytetyössä käsitellään myös, kuinka tutkimustieto on löydettävissä suomalaisista lähteistä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tapaan. Aineisto kerättiin käyttämällä tiedonhaussa PubMed-tietokantaa. Valittu aineisto koostui 13:sta englanninkielisestä tutkimusartikkelista, joiden julkaisuvuodet olivat aikavälillä 2012–2023. Artikkeleiden analysoinnissa sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä luokittelemalla artikkelien keskeistä sisältöä.
Katsaukseen löysimme kuusi Suomessa käytössä olevaa yksittäistä vierasainetta, jotka häiritsevät kliinisen kemian määritysmenetelmiä. Näiden lisäksi valikoitui kaksi vierasaineryhmää, joista ensimmäinen käsitteli kuvantamisen tehosteaineita ja toinen huumausaineseulontaa, jossa vierasaineita oli useita. Määritysmenetelmiä, jotka reagoivat vierasaineiden kanssa oli paljon ja tutkimuksien havainnot vahvistivat käsitystä, että osa määritysmenetelmistä reagoi herkemmin erilaisiin vierasaineisiin. Myös toiset laboratoriotutkimukset olivat herkempiä interaktioille. Annosvastetutkimuksina toteutetuissa artikkeleissa havaittiin sekä analyytin pitoisuuden, että vierasainepitoisuuden vaikuttavan tuloksiin. Muita löydettyjä keskeisiä käsitteitä olivat lääkeaineiden metaboloituminen ja lääkeaineiden puoliintumisajan pituus ja ne nousivat esille useissa tutkimuksissa.
Johtopäätöksinä todettiin, että on olemassa useita erityyppisiä vierasaineita, kuten vitamiineja, lisäravinteita, lääkeaineita tai lääkeaineiden metaboliatuotteita, jotka häiritsevät laboratoriotutkimuksia. Vierasaineet vaikuttavat useilla erilaisilla mekanismeilla ja menetelmien välillä oli eroavaisuuksia. Löydetyt interaktiot voivat aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Analyyttisien virheiden ennalta tunnistaminen vähentää virheiden mahdollisuutta ja viestinnän sujuvuus yksiköiden ja laboratoriohenkilökunnan välillä parantaa potilasturvallisuutta.