Teknologiayrityksen tuotemuotoiluohjeistuksen käytettävyys : muotoiluohjeistus työkaluna menestyksekkääseen tuotemuotoiluun

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee teknologiayrityksen muotoiluohjeis tuksen käytettävyyttä ja tuotemuotoiluohjetta työvälineenä toimivaan tuotemuotoiluun. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Raute Oyj ja tarkoituksena saada kokonaiskuva muotoiluohjeistuksen käytettävyydestä ja pohtia suuntaa ohjeen kehitykselle. Tutkimuskysymykseksi muodostui “Miten käytössä oleva muotoiluohjeistus toimii ja mihin suuntaan muotoiluohjetta pitäisi kehittää?”

Muotoiluohjeistuksella tarkoitetaan yrityksen muotoiluasioita käsitteleviä dokumentaatioita. Muotoiluohjeistuksen käytettävyydellä viitataan esimerkiksi ohjeistuksen ymmärrettävyyteen, ohjeistuksen käytön oppimiseen ja interaktiiviseen toimintaan, kuten ohjeistuksessa navigoimiseen.

Opinnäytetyö on suurimmaksi osaksi tutkimuksellinen, mutta lopputuloksena on tuotettu myös visuaalisia kehitysehdotuksia ohjeen ongelmakohtiin. Rauten tapaustutkimuksessa keskiössä olivat ohjeen käyttäjäryhmään ja sen tarpeisiin tutustuminen, ohjeen löydettävyys, sisällön rakenne ja järjestys, lukemisen järjestys, sisällön esittämismuodot sekä interaktiivisuus. Työn aiheen rajauksen ulkopuolelle jätettiin muotoiluohjeen sisältöteemojen kartoittaminen, kuva- ja tekstisisällön tuottaminen ja muokkaaminen sekä uuden ohjeen tekeminen.

Jotta voitiin saavuttaa kattava ymmärrys aiheesta ja toteuttaa laadukkaita kehitysehdotuksia, opinnäytetyössä haastateltiin muotoiluohjeistuksia tehneitä ammattilaisia suomalaisten teknologiateollisuuden yrityksistä. Myöhemmissä luvuissa paneudutaan Rauten tapaustutkimukseen. Tutkimuksen kohteena oli Rauten muotoiluohjeistuksen versio 2.3, joka on käytössä esim. Rauten konesuunnittelulla, markkinoinnilla ja valmistussuunnittelulla. Ohjeesta tehtiin käytettävyysselvitys, joka sisältää ohjeen analyysin, käyttäjien teemahaastattelujen sekä Rauten sisäisen lomake kyselyn pohjalta muodostetut havainnot positiivisista ominai suuksista sekä ohjeen merkittävimmistä ongelmakohdista. Lopuksi ongelmakohtiin kehitettiin visuaalisia kehitysehdotuksia ja pohdittiin muotoiluohjeen kehityssuuntaa jatkoa varten.

Tutkimusvaiheet osoittavat, että suurimpia käytettävyyden havaintoja ovat esimerkiksi navigoimisen haasteet, kuvien tärkeys ymmärrettävyyden tukijana ja huomio siitä, että runsas toiston sekä teksti- ja kuvaelementtien määrä voi hidastaa oikean tiedon löytämistä. Muotoiluohjeen seuraavan version kehityksessä voitaisiin pohtia, olisiko nettisivupohjaisen ohjeen tekeminen parempi vaihtoehto pdf-dokumentille. Sekä nettisivu- että pdf-versiossa tulee ottaa huomioon ohjeen navigoitavuuden parantaminen esimerkiksi hakutoiminnon, sisällysluettelon, interaktiivisen sisällysluettelon, sisäisten painikkeiden tai navigaatiomenun avulla.

This work examines the usability of a Product Design Guide line document of a Finnish technology company, Raute Oyj. Product Design guidelines are the internal documentation of a company that gather different kinds of product design information, such as best practices and design methods that are meant to be utilized by designers, design engineers or other users of the documentation. Usability of a design guideline can include aspects such as how well the information in the guideline is understood, how fast the users learn to use the documentation or it’s contents and how well the users can navigate the documentation.

The main purpose of this work was to map out the biggest usability insights and discuss directions for further development of the case study, Raute Product Design Guideline. The research question in this work was “How does the Design Guideline do its job and what should be considered as the direction of further development?” Textual and pictorial content creation and evaluation as well as the creation of a new version of the documentation were left outside of the scope.

The need to form a deeper understanding of the topic and the absence of previous publications led to interviewing professionals at other Finnish technology industry companies. The interviews explored the methods companies use to gather design knowledge, ways it improves the work of designers and the challenges one might face when designing or developing a design guideline. In the latter chapters the work focuses on the case study of Raute Product Design Guideline. The case study begins with an analysis of the Guideline, a survey and user interviews about the usability of the Guideline. These methods reveal favorable usability insights and usability problems that are gathered into a usability evaluation. Visual and idea level development ideas were developed to the usability problems. In the case study, the focus was on getting to know the users and their needs, discoverability, the structure of the content, the hierarchy of reading, interactivity and the ways of presenting information.

The research shows that the biggest usability insights are the problems with navigation inside the documentation, the importance of pictures in understanding the contents and the observation that there is a lot of repetition and text and image elements in the pages. The results chapter discusses if the next version of the Guidelines should be web-based instead of a linear PDF document. In both cases the next version should focus on making the documentation easier to navigate via implementing a search function, a contents list, an interactive contents list, internal navigation buttons or a menu.