Henkilöstön huomioiminen sukupolvenvaihdoksessa
Hulkko, Kaisu (2023)
Hulkko, Kaisu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304256291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304256291
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia sukupolvenvaihdosta keskittyen henkilöstönäkökulmaan. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajaorganisaatiolle, joka oli opinnäytetyön työstön aikaan käymässä läpi sukupolvenvaihdosta. Opinnäytetyön tavoitteena on esittää toimeksiantajaorganisaatiolle ohjeistuksia siitä, miten henkilöstö tulisi huomioida sukupolvenvaihdoksessa ja sen jälkeisessä ajassa sekä mitkä ovat henkilöstön kannalta tärkeitä huomioitavia osa-alueita kyseisessä muutostilanteessa. Opinnäytetyö keskittyy sukupolvenvaihdokseen ja muutostilanteeseen henkilöstönäkökulmasta ja muut sukupolvenvaihdoksen osa-alueet kuten juridiset, verotukselliset ja taloudelliset osa-alueet rajattiin pois käsittelystä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee sukupolvenvaihdosta ja henkilöstöjohtamista keskittyen perheyrityksen organisaatiokulttuuriin, muutosjohtamiseen sekä henkilöstön sitouttamiseen. Kyseiset käsitteet liittyvät oleellisesti sukupolvenvaihdokseen ja sen onnistumiseen.
Tämän opinnäytetyön tutkimus on laadullinen. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja havainnointia. Toimeksiantajaorganisaation nykytilan kuvaamiseksi haastateltiin luopujaa, jatkajaa sekä henkilöstön jäseniä sekä suoritettiin havainnointia toimeksiantajaorganisaation toimitiloissa. Haastattelututkimuksena tehtiin benchmarkingia haastattelemalla kolmen esimerkkiorganisaation edustajia, jotka olivat käyneet läpi sukupolvenvaihdosprosessin. Tutkimuksen myötä koottiin yhteen opit ja ohjeet toimeksiantajaorganisaatiolle hyödyntäen jo sukupolvenvaihdoksen läpikäyneiden esimerkkiorganisaatioiden kokemuksia. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin vuosien 2020–2023 aikana.
Asiantuntijahaastatteluiden myötä tutkimustuloksissa korostui tietyt osa-alueet, jotka nähdään tärkeinä henkilöstön kannalta sukupolvenvaihdoksessa. Näitä ovat suunnitelmallinen prosessin toteuttaminen ja aikatauluttaminen, sisäinen viestintä ja avoin kommunikaatio, luopujan ja jatkajan uusien roolien selkeytys, oikeiden osaajien löytäminen oikeisiin rooleihin, luopujan aito halu luopua ja jatkajan rohkeus ottaa johtajuus vastaan sekä henkilöstön ja jatkajan välinen luottamus. Sukupolvenvaihdoksessa henkilöstön rooli ja vaikutus tulisi huomioida myös luopujan ja jatkajan sukupolvien välisten erojen myötä muuttuvissa organisaation toimintatavoissa sekä muutoksen myötä muokkaantuvassa organisaatiokulttuurissa. Toimeksiantajaorganisaation henkilöstöhaastattelut tukivat asiantuntijoiden haastattelujen tuloksia. Henkilöstön tarpeina sukupolvenvaihdoksessa korostui erityisesti sisäisen viestinnän tärkeys ja kommunikaatio, henkilöstön oman aseman varmistaminen sekä jatkajan ja luopujan uusien roolien selkeyttäminen. Jatkotutkimusaiheena henkilöstön tyytyväisyyttä sukupolvenvaihdokseen voitaisiin tutkia selvittämällä tarkemmin, millä keinoin henkilöstöä pystytään sitouttamaan sukupolvenvaihdosta läpikäyvään perheyritykseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee sukupolvenvaihdosta ja henkilöstöjohtamista keskittyen perheyrityksen organisaatiokulttuuriin, muutosjohtamiseen sekä henkilöstön sitouttamiseen. Kyseiset käsitteet liittyvät oleellisesti sukupolvenvaihdokseen ja sen onnistumiseen.
Tämän opinnäytetyön tutkimus on laadullinen. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja havainnointia. Toimeksiantajaorganisaation nykytilan kuvaamiseksi haastateltiin luopujaa, jatkajaa sekä henkilöstön jäseniä sekä suoritettiin havainnointia toimeksiantajaorganisaation toimitiloissa. Haastattelututkimuksena tehtiin benchmarkingia haastattelemalla kolmen esimerkkiorganisaation edustajia, jotka olivat käyneet läpi sukupolvenvaihdosprosessin. Tutkimuksen myötä koottiin yhteen opit ja ohjeet toimeksiantajaorganisaatiolle hyödyntäen jo sukupolvenvaihdoksen läpikäyneiden esimerkkiorganisaatioiden kokemuksia. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin vuosien 2020–2023 aikana.
Asiantuntijahaastatteluiden myötä tutkimustuloksissa korostui tietyt osa-alueet, jotka nähdään tärkeinä henkilöstön kannalta sukupolvenvaihdoksessa. Näitä ovat suunnitelmallinen prosessin toteuttaminen ja aikatauluttaminen, sisäinen viestintä ja avoin kommunikaatio, luopujan ja jatkajan uusien roolien selkeytys, oikeiden osaajien löytäminen oikeisiin rooleihin, luopujan aito halu luopua ja jatkajan rohkeus ottaa johtajuus vastaan sekä henkilöstön ja jatkajan välinen luottamus. Sukupolvenvaihdoksessa henkilöstön rooli ja vaikutus tulisi huomioida myös luopujan ja jatkajan sukupolvien välisten erojen myötä muuttuvissa organisaation toimintatavoissa sekä muutoksen myötä muokkaantuvassa organisaatiokulttuurissa. Toimeksiantajaorganisaation henkilöstöhaastattelut tukivat asiantuntijoiden haastattelujen tuloksia. Henkilöstön tarpeina sukupolvenvaihdoksessa korostui erityisesti sisäisen viestinnän tärkeys ja kommunikaatio, henkilöstön oman aseman varmistaminen sekä jatkajan ja luopujan uusien roolien selkeyttäminen. Jatkotutkimusaiheena henkilöstön tyytyväisyyttä sukupolvenvaihdokseen voitaisiin tutkia selvittämällä tarkemmin, millä keinoin henkilöstöä pystytään sitouttamaan sukupolvenvaihdosta läpikäyvään perheyritykseen.