SOSIOEKONOMISEN ASEMAN VAIKUTUS PERHEEN JA LASTEN LIIKUNTAAN

Abstract

Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko perheen sosioekonomisella asemalla (koulutus, ammattiasema, tulotaso) ja perhemuodolla vaikutusta perheen ja lasten liikunnan harrastamiseen ja mahdollisuuksiin harrastaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös saada selville perheen liikuntakäyttäytymisen taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita sekä sitä, kuinka olemassa olevat mahdollisuudet tai niiden puute ja vanhempien antama mallinnus vaikuttavat perheen ja lasten liikkumiseen.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä online-kyselytutkimuksena anonyymillä Webropol-kyselylomakkeella, joka jaettiin oppilashallintojärjestelmä Wilman kautta yhteensä 141 perheeseen Kuopiossa, Riihimäellä ja Leppävirralla. Vastauksia saatiin 49 kappaletta, vastausprosentin ollessa 34,8 prosenttia. Tutkimuksen aineiston kuvailuun käytettiin prosenttiosuuksia ja sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan prosenttiosuuksia kuvaavaa ristiintaulukointia. Sosioekonomisten tekijöiden ryhmittelyjä tehtiin perhemuodon, koulutuksen, huoltajan ammattiaseman ja perheen vuosittaisten bruttotulojen osalta. Lisäksi vertailtiin asuinalueen merkitystä sekä huoltajien että lasten harrasteliikunnan toteutumisessa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sosioekonomisista taustatekijöistä suurin vaikutus huoltajien ja lasten maksullisen harrasteliikunnan toteutumiseen oli korkeammalla tulotasolla. Korkeammalla tulotasolla oli myös merkittävä yhteys siihen, oliko perheen huoltaja joutunut luopumaan omasta tai lapsensa maksullisesta liikuntaharrastuksesta. Huoltajan korkea-asteen koulutus ei ollut yhteydessä lasten fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen, mutta korkeammalla koulutuksella oli positiivinen yhteys lasten harrasteliikuntaan. Asuinalueella oli huomattava vaikutus huoltajien harrasteliikunnan toteutumiseen. Lasten kohdalla puolestaan asuinalueella ei ollut merkitystä maksulliseen liikuntaharrastukseen osallistumisessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosioekonomisella asemalla on kiistaton yhteys perheen ja lasten liikuntaan ja siihen käytettävissä oleviin resursseihin. Myös perheen arvoilla ja asenteilla on vaikutusta siihen, toteutuuko perheen liikkuminen myös taloudellisesti haastavassa tilanteessa.

The aim of this research-oriented thesis was to determine whether the socioeconomic status (education, professional situation, income level) and the type of the family have an impact on the sports and exercise of the family and the children and on their ability to engage in sports as a leisure activity. A further purpose of this thesis was to explore the values and attitudes that influence physical exercise behaviour and how parental modelling, and the presence or absence of opportunities affect the physical exercise levels of the family and children.

The study was carried out as a quantitative online survey using an anonymous Webropol questionnaire distributed via the Wilma student information system to 141 families in Kuopio, Riihimäki and Leppävirta. 49 responses were received, giving a response rate of 34.8%. To describe the data from the study, we used percentages and crosstabulation that describes the percentages according to the underlying socioeconomic factors. Socioeconomic factors were grouped according to the type of family, education, the guardian’s professional status and the family’s annual gross income. In addition, we compared the significance of the residential area in the realisation of sports as a hobby for both the guardians and the children.

The findings of the study indicate that out of the underlying socioeconomic factors, a higher income level had the greatest effect on the participation of the guardians and the children in physical activity as a hobby. A higher income level also had a significant connection with whether the guardian of the family had to forgo their own or their child’s paid sports hobby. The guardian’s higher level of education was not associated with the overall physical activity levels of the children, but a higher education level had positive correlation with the children’s hobby sports. The residential area had a significant effect on the realisation of the guardians’ hobby sports. For the children, the residential area did not have an impact on the participation in paid sports hobbies.

In conclusion, it can be stated that the socioeconomic position has an undisputed connection with the physical exercise of the family and the children and the resources available for it. In addition, the values and attitudes of the family have an impact on whether the physical exercise of the family will also be realised in a financially challenging situation.