90-luvun pientalon energiatehokkuuden parantaminen
Setälä, Aleksi (2023)
Setälä, Aleksi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246144
Tiivistelmä
Viimevuosina Suomessa kiristyneiden uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimusten, energian hinnan ja hiilipäästöjen ansiosta myös kiinnostus korjauskohteiden energiatehokkuusparannuksia kohtaan on kasvanut. Suomen vanha rakennuskanta ei ole kovin energiatehokasta ja korjaustoimenpiteillä voidaan saada merkittäviä parannuksia rakennusten energiatehokkuuteen.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä on melko joustava, joka mahdollistaa erilaiset parannussuunnitelmat kohteesta riippuen. Korjauskohteet suunnitellaan aina omina kohteinaan niiden erilaisuuksien takia ja joustavat säädökset mahdollistava jokaiseen kohteeseen toimivan korjaussuunnitelman tekemisen.
Energiatehokkuutta parannettaessa on tärkeää huomioida rakennuksen ja sen rakenteiden toimiminen myös remontin jälkeen. Rakennusta on syytä tutkia rakennusfysikaalisesti, mutta myös ilmanvaihdon kannalta, jotta sisäilmaongelmia ei pääse syntymään.
Energiatehokkuusremonttia suunnitellessa asiakasta kiinnostaa usein myös konkreettiset saatavat hyödyt remontista. Remontin takaisinmaksuaika sekä vuotuiset säästöt ovat kuluttajalle merkittävä asia remonttia suunnitellessa.
Opinnäytetyön tuloksina suunniteltiin energiatehokkaita rakenteita ja korjaussuunnitelmia siitä, miten vanhat rakenteet korjataan. Tehdyistä rakenteista tehtiin laskelmia niiden energiatehokkuudesta, kustannuksista sekä takaisinmaksuajoista. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että energiatehokkuuden parantaminen on tehokkainta tehdä muiden remonttien yhteydessä kustannusten tasaamiseksi. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että Suomen rakennuskannassa on paljon rakennuksia, jotka vaativat parannuksia energiatehokkuuteen.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä on melko joustava, joka mahdollistaa erilaiset parannussuunnitelmat kohteesta riippuen. Korjauskohteet suunnitellaan aina omina kohteinaan niiden erilaisuuksien takia ja joustavat säädökset mahdollistava jokaiseen kohteeseen toimivan korjaussuunnitelman tekemisen.
Energiatehokkuutta parannettaessa on tärkeää huomioida rakennuksen ja sen rakenteiden toimiminen myös remontin jälkeen. Rakennusta on syytä tutkia rakennusfysikaalisesti, mutta myös ilmanvaihdon kannalta, jotta sisäilmaongelmia ei pääse syntymään.
Energiatehokkuusremonttia suunnitellessa asiakasta kiinnostaa usein myös konkreettiset saatavat hyödyt remontista. Remontin takaisinmaksuaika sekä vuotuiset säästöt ovat kuluttajalle merkittävä asia remonttia suunnitellessa.
Opinnäytetyön tuloksina suunniteltiin energiatehokkaita rakenteita ja korjaussuunnitelmia siitä, miten vanhat rakenteet korjataan. Tehdyistä rakenteista tehtiin laskelmia niiden energiatehokkuudesta, kustannuksista sekä takaisinmaksuajoista. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että energiatehokkuuden parantaminen on tehokkainta tehdä muiden remonttien yhteydessä kustannusten tasaamiseksi. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että Suomen rakennuskannassa on paljon rakennuksia, jotka vaativat parannuksia energiatehokkuuteen.