Rikkakananhirssin tulo vieraslajina suomalaisille viljapelloille

Abstract

Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona kasvinsuojelualan yritykselle Bayer Crop Sciencelle yhteistyössä Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) kanssa. Opinnäytetyössä käsitellään rikkakananhirssiä haitallisena vieraslajina Suomessa, sen tunnistamista, leviämistä ja elinkiertoa kevätviljapainotteisessa viljelykierrossa sekä torjuntaa. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska rikkakananhirssi on levinnyt kiihtyvällä tahdilla viime vuosina ja torjuntakeinojen selvittäminen on tärkeää. Viljelijöiden on tärkeä osata tunnistaa rikkakananhirssi ja osata toimia sen esiintyessä oikein. Puhtaan kotimaisen viljantuotannon perusedellytyksenä on, etteivät haitalliset vieraslajit pääsisi leviämään. Opinnäytetyössä tarkastellaan NSL:n kesällä 2022 toteuttamaa neuvonnallista koetta rikkakananhirssin torjunnasta. Kokeessa etsittiin ratkaisuja kemialliseen torjuntaan testaamalla eri torjunta-ainevalmisteiden tehoa rikkakananhirssiin. Opinnäytetyössä on myös haastateltu kuutta viljelijää Etelä-Suomesta, joilla on omakohtaista kokemusta rikkakananhirssistä. Haastattelut koostuivat yhdeksästä kysymyksestä rikkakananhirssin esiintymiseen ja torjuntaan liittyen.

Rikkakananhirssi on yksivuotinen heinäkasvi, joka vaatii kasvaakseen lämpöä ja valoa ja viihtyy harvassa kasvustossa. Suomessa havaintoja rikkakananhirssistä tehtiin eniten vuonna 2021 lämpimän ja kuivan kesän seurauksena. Rikkakananhirssiä voidaan torjua mekaanisesti kitkemällä sekä eri viljelymenetelmillä ja kemiallisesti hukkakauran ja juolavehnän torjuntaan käytettävillä torjunta-aineilla. NSL:n neuvonnallisen kokeen perusteella rikkakananhirssiin tehosi parhaiten käsittelyt Axial 50 EC -torjunta-aineella. Viljelijöiden kokemuksien perusteella rikkakananhirssin kasvutapa, siemenmäärä ja torjunnan onnistuminen tekee siitä erityisen vaikean rikkakasvin. Sen torjuminen vaatii useamman vuoden työn, jossa pitää huomioida viljelykierto, viljelymenetelmät ja käytettävät torjunta-aineet. Haitallisten vieraslajien leviämisen estämiseksi Suomeen tulisi pyrkiä käyttämään vain kotimaisia kylvösiemeniä ja huolehtia viljelyhygieniasta.

The thesis was commissioned by the crop protection company Bayer Crop Science in cooperation with Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL). The thesis deals with common barnyard grass (Echinochloa crus-galli) as a harmful invasive species in Finland, its identification, spread and life cycle in a spring crop rotation and its control. The topic of the thesis is topical, because common barnyard grass has been spreading at an accelerating pace in recent years and it is important to find out how to control it. It is important for farmers to be able to identify the common barnyard grass and to know what to do when it appears. A basic prerequisite for clean domestic grain production is to prevent the spread of harmful invasive species. The thesis examines the NSL's summer 2022 advisory trial on common barnyard grass control. The trial sought solutions for chemical control by testing the efficacy of different pesticide formulations on common barnyard grass. In this thesis, six farmers from southern Finland with experience in common barnyard grass have been interviewed. The interviews consisted of nine questions related to the occurrence and control of the common barnyard grass.

Common barnyard grass is an annual grass that requires warmth and light to grow and thrives in sparse vegetation. In Finland, the highest number of common barnyard grass sightings was recorded in 2021 as a result of a warm and dry summer. Common barnyard grass can be controlled by mechanical weeding and cultivation methods and chemically with pesticides used for the control of common wild oat and couch grass. Based on the NSL advisory trial, Axial 50 EC pesticide treatments were the most effective on common barnyard grass. Based on the farmers' experiences, the way common barnyard grass grows, the number of seeds and the success of control make it a particularly difficult weed. Its control requires several years of work, taking into account crop rotation, cultivation methods and the pesticides used. To prevent the spread of harmful invasive species to Finland, efforts should be made to use only domestic seeds and take care of crop hygiene.