Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen oikeuksien turvana vanhentuessa ja oikeudellisen toimintakyvyn heikentyessä
Ahola, Eerika (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215852
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki edunvalvontavaltuutuksen laatimista osana ennakoivaa oikeusajattelua ja lainsäädännön keinona suunnitella tulevaisuutta. Laki edunvalvontavaltuutuksesta on tullut sovellettavaksi vuodesta 2007 alkaen. Lain säätämisen taustalla on vaikuttanut tarve lisätä yksilöiden mahdollisuutta itsenäiseen päätöksentekoon toimintakyvyn heikentyessä muun muassa vanhuuden heikkouden tai sairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutus nähtiin keinona turvata itsemääräämisoikeus oikeudellisen toimintakyvyn heikentymisen jälkeenkin. Tutkimuksen tavoite oli selvittää edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja kuinka valtuutus tukee yksilön tahdon toteutumista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui pääosin ikääntyvän väestön oikeudellisen aseman tarkastelusta yleisesti Suomessa kansallisen lainsäädännön sekä kahden Suomessa vaikuttavan kansainvälisen sopimuksen kautta. Lähteinä käytettiin ajantasaista lainsäädäntöä, hallituksen laatimia lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Opinnäytetyön tutkimus keskittyi edunvalvontavaltuutuksen laatimisen kokonaisvaltaiseen tutkimiseen osana ikääntymisen suunnittelua. Tuomioistuinten ratkaisut soveltuivat tutkimuksen toteutumiseen ilmentämällä oikeuskäytäntöä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin hyödyntäen hermeneutiikkaa ja sisällönanalyysia.
Tutkimuksen keskeisin havainto oli todeta edunvalvontavaltuutuksen olevan tärkeä osa ikääntymisen suunnittelua, koska se mahdollistaa yksilön oman päätöksenteon toteutumista. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen tukee tavoitteiden toteutumista, joita lain valmistelussa sille on asetettu. Edunvalvontavaltuutuksen pätevyydelle asetetut vaatimukset ovat merkittävät oikeustoimen kannalta, sillä valtuuttajan ymmärrys on pystyttävä varmistamaan. Pätevänä laadittu edunvalvontavaltuutus mahdollistaa omien asioiden toteutumiseen vaikuttamisen ja on valtuutuksen vahvistamisen edellytys.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui pääosin ikääntyvän väestön oikeudellisen aseman tarkastelusta yleisesti Suomessa kansallisen lainsäädännön sekä kahden Suomessa vaikuttavan kansainvälisen sopimuksen kautta. Lähteinä käytettiin ajantasaista lainsäädäntöä, hallituksen laatimia lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta. Opinnäytetyön tutkimus keskittyi edunvalvontavaltuutuksen laatimisen kokonaisvaltaiseen tutkimiseen osana ikääntymisen suunnittelua. Tuomioistuinten ratkaisut soveltuivat tutkimuksen toteutumiseen ilmentämällä oikeuskäytäntöä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin hyödyntäen hermeneutiikkaa ja sisällönanalyysia.
Tutkimuksen keskeisin havainto oli todeta edunvalvontavaltuutuksen olevan tärkeä osa ikääntymisen suunnittelua, koska se mahdollistaa yksilön oman päätöksenteon toteutumista. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen tukee tavoitteiden toteutumista, joita lain valmistelussa sille on asetettu. Edunvalvontavaltuutuksen pätevyydelle asetetut vaatimukset ovat merkittävät oikeustoimen kannalta, sillä valtuuttajan ymmärrys on pystyttävä varmistamaan. Pätevänä laadittu edunvalvontavaltuutus mahdollistaa omien asioiden toteutumiseen vaikuttamisen ja on valtuutuksen vahvistamisen edellytys.