Kosketus ja stressi: hierojan näkökulma
Savolainen, Eeva (2023)
Savolainen, Eeva
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215816
Tiivistelmä
Covid-19-pandemian aikana oli ensimmäistä kertaa ihmishistoriassa aikakausi, jossa toivottiin, etteivät ihmiset koske toisiaan. Historiasta löytyy useita tutkimuksia, joissa on tutkittu kosketuksen vaikutuksia hierottavan henkilön näkökulmasta. Tieteellisistä julkaisuista löytyy kuitenkin hyvin vähän tutkimuksia, joissa on tarkasteltu kosketuksen vaikutuksia koskettajan roolista. Kosketuksen tieteellisestä tutkimisesta ilman apuvälineitä tekee kuitenkin hankalaa se, että vastaanottajan kokema kosketus on hänen henkilökohtainen mielipiteensä. Sama ilmiö voidaan nähdä myös hierontatyössä. Sekä asiakkaat että työntekijät kokevat kosketuksen yksilöllisesti. Tämä asetelma loi pohjan tutkimusasetelmalle, jossa haluttiin yhdistää hierojasta mitattua dataa sekä hierojan omakohtainen kokemus. Tutkimus pyrkii tuloksillaan tuomaan hyötyä koulutetuille hierojille lisäämällä tietoisuutta ammatin fysiologisista vaikutuksista omaan kehoon. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevalla otteella vastata tutkimusongelmaan. Miten hieroja kokee kosketuksen sekä miten hierojan keho reagoi toisen ihmisen koskemiseen ja hoitamiseen? Millainen merkitys vuorovaikutuksella on hierontatilanteeseen?
Koulutetuille hierojille suoritettiin sykevälimittaukset, jonka jälkeen heille pidettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut. Opinnäytetyöhön osallistui kahdeksan hierojaa (n=8). Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen yhdistelmä eli triangulaatio.
Tulosten tarkastelu tehtiin sykevälivaihtelun, stressireaktioiden voimakkuuden, haastattelussa esiin tulleiden vuorovaikutustilanteiden ja fysiologisten oireiden välillä. Kaikkien hierojien sykevälivaihtelu nousi päivän aloituksesta verrattuna päivän lopetukseen. Tämä oli nähtävissä jo yhden hieronnan aikana. Hierojille tehdyissä mittauksissa sykevälivaihtelun nousu ei kuitenkaan yletä unen aikaisen palautumisen tasolle. Hierojat kuvailivat heillä yleisesti ilmenevän paljon työstä aiheutuvia negatiivisia fysiologisia vaikutuksia, vaikka sykevälivaihtelujen tulokset olivat positiivisia terveyden kannalta. Pidemmällä mittausjaksolla olisi mahdollista tarkastella, löytyykö maksimaalista hierontamäärää, joka alkaa vaikuttaa negatiivisesti sykevälivaihteluun. Tutkimuksen otanta on hyvin pieni, mutta yksittäisten osallistujien tulokset ja kokemukset ovat arvokkaita, ja ne kertovat tärkeää tietoa mitatun fysiologian ja henkilön kokemuksen yhteydestä. During the covid-19 pandemic, for the first time in human history, there was an era where touching between individuals was widely avoided. There are several studies examining the aspects of touching from the perspective of the person being massaged. There are very few studies that have examined the role of the person doing the touching. What makes scientific study of touch difficult, is that the experience of touch is very personal. The same applies also to a person giving a massage. Both customers and employees experience the touch in an individual way. This created the basis for the research setting. This study aims to combine data measured from the masseuse and their personal experience based on interviews. The research aims to help trained masseurs by increasing awareness of the physiological effects of the profession on the masseur’s body. The purpose of the thesis is to answer the research problem descriptively. How does the person giving the massage experience the touch and how do they react to the touch and caring of another person? What signifi-cance does the interaction have in the massage situation?
Trained massage therapists were performed interval heart rate measurements, after which they participated in semi-structured thematic interviews. Eight massage therapists (n=8) participated in the thesis. The research sample of the thesis was a combination of qualitative and quantitative methods, i.e. triangulation method.
The results were examined based on heart rate variability, the intensity of stress reactions, interaction situations that came up in the interview, and physiological symptoms. The heart rate variability of all massagers increased from the beginning of the day compared to the end of the day. However, in meas-urements made on massage therapists, the increase in heart rate variability does not reach the level of recovery during sleep. Masseurs described that they generally experience a lot of negative physiological effects caused by work, although the results of heart rate fluctuations were positive in terms of health. With a longer measurement period, it would be possible to examine whether there is a limit after which the massage work starts to negatively affect the heart rate variability. The sample of the study was very small, but the results and experiences of individual participants are valuable, as they provide important information about the connection between the measured physiologi-cal changes and the person's experience.
Koulutetuille hierojille suoritettiin sykevälimittaukset, jonka jälkeen heille pidettiin puolistrukturoidut teemahaastattelut. Opinnäytetyöhön osallistui kahdeksan hierojaa (n=8). Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen yhdistelmä eli triangulaatio.
Tulosten tarkastelu tehtiin sykevälivaihtelun, stressireaktioiden voimakkuuden, haastattelussa esiin tulleiden vuorovaikutustilanteiden ja fysiologisten oireiden välillä. Kaikkien hierojien sykevälivaihtelu nousi päivän aloituksesta verrattuna päivän lopetukseen. Tämä oli nähtävissä jo yhden hieronnan aikana. Hierojille tehdyissä mittauksissa sykevälivaihtelun nousu ei kuitenkaan yletä unen aikaisen palautumisen tasolle. Hierojat kuvailivat heillä yleisesti ilmenevän paljon työstä aiheutuvia negatiivisia fysiologisia vaikutuksia, vaikka sykevälivaihtelujen tulokset olivat positiivisia terveyden kannalta. Pidemmällä mittausjaksolla olisi mahdollista tarkastella, löytyykö maksimaalista hierontamäärää, joka alkaa vaikuttaa negatiivisesti sykevälivaihteluun. Tutkimuksen otanta on hyvin pieni, mutta yksittäisten osallistujien tulokset ja kokemukset ovat arvokkaita, ja ne kertovat tärkeää tietoa mitatun fysiologian ja henkilön kokemuksen yhteydestä.
Trained massage therapists were performed interval heart rate measurements, after which they participated in semi-structured thematic interviews. Eight massage therapists (n=8) participated in the thesis. The research sample of the thesis was a combination of qualitative and quantitative methods, i.e. triangulation method.
The results were examined based on heart rate variability, the intensity of stress reactions, interaction situations that came up in the interview, and physiological symptoms. The heart rate variability of all massagers increased from the beginning of the day compared to the end of the day. However, in meas-urements made on massage therapists, the increase in heart rate variability does not reach the level of recovery during sleep. Masseurs described that they generally experience a lot of negative physiological effects caused by work, although the results of heart rate fluctuations were positive in terms of health. With a longer measurement period, it would be possible to examine whether there is a limit after which the massage work starts to negatively affect the heart rate variability. The sample of the study was very small, but the results and experiences of individual participants are valuable, as they provide important information about the connection between the measured physiologi-cal changes and the person's experience.