Lapsen ja nuoren mielen hyvinvointi : kokemusasiantuntijoiden kokemuksia palveluista
Forsberg, Christina; Rauhala, Olli; Saarela, Riitta (2023)
Forsberg, Christina
Rauhala, Olli
Saarela, Riitta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175426
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kokemusasiantuntijoiden kokemuksia saamistaan palveluista tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on ollut mielenterveyden haasteita. Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun Empowering People towards Socially Inclusive Society VoimaProfi- hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja konkreettisia ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoistumisen haasteisiin. Opinnäytetyö on tehty osana VoimaProfi -hankkeen osatutkimusta Study2 Mielenterveyden edistäminen ja vertaistuki.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvataan mielenterveyden edistämisen ja mielen hyvinvoinnin käsitteitä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tietoperustassa keskitytään lasten ja nuorten sekä perheiden mielen hyvinvointiin ja kokemuksiin olemassa olevista ja saaduista palveluista tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on tai on ollut mielen hyvinvoinnin haasteita. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli fokusryhmähaastattelut, jotka toteutettiin lehtori tai yliopettaja ja opiskelija työparina. Haastatteluja toteutettiin loka-marraskuussa 2022 seitsemän ja niihin osallistui yhteensä 28 kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijalla oli kokemusta omasta tai oman lapsen tai nuoren mielen hyvinvoinnin haasteista ja palveluista. Aineiston perusteella muodostettiin neljä yläluokkaa, joilla kuvataan kokemusasiantuntijoiden kokemuksia palveluista. Nämä pääluokat ovat kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista, kokemukset varhaiskasvatuksen ja koulun tarjoamista palveluista, kokemukset kolmannen sektorin tarjoamista palveluista sekä kokemukset kokemusasiantuntijuudesta ja vertaistuesta.
Haastateltavat toivat esille koko perheen huomioimisen merkityksen tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on mielen hyvinvoinnin haasteita. Tunnetaitojen ja niiden opettaminen nähtiin tärkeänä ja tavoiteltavana asiana varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Kolmannen sektorin palvelut koettiin hyvinvointia tukevina sekä sosiaalista verkostoa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavina. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden merkitys nousi tuloksissa vahvasti esille johtuen osittain siitä, että haastateltavista suurin osa oli koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja heidän keskeinen roolinsa on olla toteuttamassa erilaisia vertaistuen muotoja.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kokemukset palveluista ovat vaihtelevia hoitoon pääsyn ja kohtaamisen osalta. Matalan kynnyksen palveluita toivottiin lisää, samoin kokemusasiantuntijoiden tarjoamaa tukea ammatillisen tuen rinnalle. Varhaiskasvatukseen ja kouluun toivottiin turvallisten aikuisten läsnäoloa ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin perehtynyttä henkilöä. Kokemukset kouluterveydenhuollosta ja koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluista olivat vaihtelevia riippuen koulun resursseista ja ammattihenkilöiden osaamisesta ja paneutumisesta. Ennaltaehkäisevää ja mielen hyvinvoinnin haasteiden varhaista tunnistamista pidettiin merkittävänä.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvataan mielenterveyden edistämisen ja mielen hyvinvoinnin käsitteitä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tietoperustassa keskitytään lasten ja nuorten sekä perheiden mielen hyvinvointiin ja kokemuksiin olemassa olevista ja saaduista palveluista tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on tai on ollut mielen hyvinvoinnin haasteita. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli fokusryhmähaastattelut, jotka toteutettiin lehtori tai yliopettaja ja opiskelija työparina. Haastatteluja toteutettiin loka-marraskuussa 2022 seitsemän ja niihin osallistui yhteensä 28 kokemusasiantuntijaa. Kokemusasiantuntijalla oli kokemusta omasta tai oman lapsen tai nuoren mielen hyvinvoinnin haasteista ja palveluista. Aineiston perusteella muodostettiin neljä yläluokkaa, joilla kuvataan kokemusasiantuntijoiden kokemuksia palveluista. Nämä pääluokat ovat kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista, kokemukset varhaiskasvatuksen ja koulun tarjoamista palveluista, kokemukset kolmannen sektorin tarjoamista palveluista sekä kokemukset kokemusasiantuntijuudesta ja vertaistuesta.
Haastateltavat toivat esille koko perheen huomioimisen merkityksen tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on mielen hyvinvoinnin haasteita. Tunnetaitojen ja niiden opettaminen nähtiin tärkeänä ja tavoiteltavana asiana varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Kolmannen sektorin palvelut koettiin hyvinvointia tukevina sekä sosiaalista verkostoa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavina. Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden merkitys nousi tuloksissa vahvasti esille johtuen osittain siitä, että haastateltavista suurin osa oli koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja heidän keskeinen roolinsa on olla toteuttamassa erilaisia vertaistuen muotoja.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kokemukset palveluista ovat vaihtelevia hoitoon pääsyn ja kohtaamisen osalta. Matalan kynnyksen palveluita toivottiin lisää, samoin kokemusasiantuntijoiden tarjoamaa tukea ammatillisen tuen rinnalle. Varhaiskasvatukseen ja kouluun toivottiin turvallisten aikuisten läsnäoloa ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin perehtynyttä henkilöä. Kokemukset kouluterveydenhuollosta ja koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluista olivat vaihtelevia riippuen koulun resursseista ja ammattihenkilöiden osaamisesta ja paneutumisesta. Ennaltaehkäisevää ja mielen hyvinvoinnin haasteiden varhaista tunnistamista pidettiin merkittävänä.