”SE KOKEMUS ON MINUN ELÄMÄNI PELASTANUT” : Teemahaastattelututkimus koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osallisuudesta
Auvinen, Virva (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304185514
Tiivistelmä
Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi torjua köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuuden vahvistamisesta säädetään myös sosiaalihuoltolaissa (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Kokemusasiantuntijatoiminta on osa laajaa osallisuustyötä ja kokemusasiantuntijuuden vakiinnuttaminen osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on myös valtakunnallinen tavoite. Viime vuosina kansallista kehittämistyötä kokemusasiantuntijuuden edistämiseksi on tehty, mutta sen haasteita ovat kuitenkin edelleen olleet esimerkiksi käsitteiden selkiytymätön käyttö, kokemusosaamisen tilaajan tai yhteistyötahon riittämättömät valmiudet tehdä yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä puutteellinen kokemusasiantuntijoiden tehtävien koordinaatio ja tuki useilla alueilla.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kokemusasiantuntijuutta osallistavana ilmiönä. Tavoitteena oli lisätä tietoa kokemusasiantuntijatoiminnasta erityisesti päihdetyössä, sekä siihen liittyvistä osallisuutta edistävistä ja vähentävistä tekijöistä, jotta toimintaan liittyviä käytäntöjä ja yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välillä olisi mahdollista kehittää. Toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon koulutetut kokemusasiantuntijat ry, joka on vuonna 2020 perustettu yhdistys. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui yhteensä kuusi koulutettua kokemusasiantuntijaa, joilla oli kokemusta päihderiippuvuudesta toipumisesta sekä kokemusasiantuntijana toimimisesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella kokemusasiantuntijatoiminnassa on monia kokemusasiantuntijoita, asiakkaita ja työyhteisöjä hyödyttäviä tekijöitä, jotka edistävät osallisuutta ja siten myös päihderiippuvuudesta toipumisprosessia. Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä näyttäytyy pääasiassa toimivana, mutta aina kokemustiedon merkitystä ei välttämättä nähdä. Osallisuuden kokemusta voidaan edistää erityisesti yhteiskunnan rakenteista lähtevillä yhteisesti sovituilla käytännöillä ja yhä lisäämällä kokemusasiantuntijoiden osallistumismahdollisuuksia. Myös vuorovaikutukseen kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välillä on hyvä kiinnittää huomiota. Tulosten perusteella myös tiedon välittämistä kokemusasiantuntijatoiminnasta ja sen hyödyistä erityisesti päihdetyössä tarvitaan yhä. Aineistosta nousi lisäksi odotuksia hyvinvointialueille liittyen kokemusasiantuntijatoiminnan lisäämiseen päihdetyössä.
Opinnäytetyön avulla kokemusasiantuntijoiden ääntä saatiin kuuluviin. Toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää tuloksia yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Jatkossa opinnäytetyön tuloksia on myös mahdollista käyttää tiedon lisäämiseen liittyen kokemusasiantuntijakoulutuksen hyötyihin ja sisältöön, sekä kokemusasiantuntijuuteen ja sen merkitykseen päihderiippuvuudesta toipumisessa. Vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteissa painotetaan monialaisuutta, johon kuuluvat järjestö- ja yhdistysyhteistyö sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kokemusasiantuntijat tuleekin nähdä osana tämän päivän sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalaa yhdenvertaisina työntekijöinä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kokemusasiantuntijuutta osallistavana ilmiönä. Tavoitteena oli lisätä tietoa kokemusasiantuntijatoiminnasta erityisesti päihdetyössä, sekä siihen liittyvistä osallisuutta edistävistä ja vähentävistä tekijöistä, jotta toimintaan liittyviä käytäntöjä ja yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välillä olisi mahdollista kehittää. Toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon koulutetut kokemusasiantuntijat ry, joka on vuonna 2020 perustettu yhdistys. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui yhteensä kuusi koulutettua kokemusasiantuntijaa, joilla oli kokemusta päihderiippuvuudesta toipumisesta sekä kokemusasiantuntijana toimimisesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella kokemusasiantuntijatoiminnassa on monia kokemusasiantuntijoita, asiakkaita ja työyhteisöjä hyödyttäviä tekijöitä, jotka edistävät osallisuutta ja siten myös päihderiippuvuudesta toipumisprosessia. Yhteistyö kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä näyttäytyy pääasiassa toimivana, mutta aina kokemustiedon merkitystä ei välttämättä nähdä. Osallisuuden kokemusta voidaan edistää erityisesti yhteiskunnan rakenteista lähtevillä yhteisesti sovituilla käytännöillä ja yhä lisäämällä kokemusasiantuntijoiden osallistumismahdollisuuksia. Myös vuorovaikutukseen kokemusasiantuntijoiden ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välillä on hyvä kiinnittää huomiota. Tulosten perusteella myös tiedon välittämistä kokemusasiantuntijatoiminnasta ja sen hyödyistä erityisesti päihdetyössä tarvitaan yhä. Aineistosta nousi lisäksi odotuksia hyvinvointialueille liittyen kokemusasiantuntijatoiminnan lisäämiseen päihdetyössä.
Opinnäytetyön avulla kokemusasiantuntijoiden ääntä saatiin kuuluviin. Toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää tuloksia yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Jatkossa opinnäytetyön tuloksia on myös mahdollista käyttää tiedon lisäämiseen liittyen kokemusasiantuntijakoulutuksen hyötyihin ja sisältöön, sekä kokemusasiantuntijuuteen ja sen merkitykseen päihderiippuvuudesta toipumisessa. Vuoden 2023 alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden tavoitteissa painotetaan monialaisuutta, johon kuuluvat järjestö- ja yhdistysyhteistyö sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Kokemusasiantuntijat tuleekin nähdä osana tämän päivän sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalaa yhdenvertaisina työntekijöinä.