Seri-hoitajien kokemuksia henkisestä työhyvinvoinnista
Lesonen, Annu (2023)
Lesonen, Annu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304175419
Tiivistelmä
Suomalaisissa seri-tukikeskuksissa työskentelee hoitoalan ammattilaisia, jotka tekevät tärkeää kriisityötä seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhrien auttamiseksi. Näitä hoitotyöntekijöitä kutsutaan Suomessa seri-hoitajiksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata seri-hoitajien näkemyksiä heidän henkisestä työhyvinvoinnistaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää seri-hoitajien
kokemuksia heidän tämänhetkisestä henkisestä työhyvinvoinnistaan, sekä selvittää, mitkä asiat
mahdollisesti seri-työssä heikentävät henkistä työhyvinvointia sekä millä tavoin henkistä työhyvinvointia voitaisiin parantaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaikki Suomen
seri-tukikeskuksissa työskentelevät seri-hoitajat (N=92). Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä
kyselylomakkeella, jossa oli yksi taustakysymys sekä kolme avointa kysymystä koskien seri-hoitajien kokemuksia heidän henkisestä työhyvinvoinnistaan. Kysely tehtiin Webpropol-ohjelman avulla
ja se jaettiin seri-tukikeskusverkoston sisäiselle postituslistalle tammikuussa 2023. Tutkimuksen
kyselyyn vastasi 29 seri-hoitajaa (n=29, 31,5%) ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin päätteeksi saatiin kolme eri pääluokkaa, mitkä vaikuttavat seri-hoitajien
henkiseen työhyvinvointiin. Nämä luokat olivat organisaatiolähtöiset tekijät, henkilökohtaiset tekijät ja seri-työlle ominaiset erityispiirteet ja ne sisälsivät niin henkistä työhyvinvointia heikentäviä
kuin parantavia tekijöitä. Tutkimuksen tuloksien perustella suomalaiset seri-hoitajat kokivat tällä
hetkellä henkisen työhyvinvoinnin pääosin hyväksi.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että seri-työhön tulisi valita sellaiset työntekijät, jotka ovat
itse halukkuutensa siihen ilmaisseet ja ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan lähtökohtaisesti
kykeneviä ottamaan vastaan traumatisoituneiden uhrien kertomuksia ja olemaan heidän apunaan.
On hyvä selvittää organisaatiokohtaisesti, minkä kokoinen seri-tiimi on hyvä olla, niin että seri-hoitajien työmäärä pysyy kohtuullisena ja tasapainossa muiden työtehtävien kanssa, kuitenkin niin,
että seri-työkokemusta tulee tarpeeksi usein. Traumainformoitua ja sensitiivistä työnohjausta tulisi tarjota säännöllisesti seri-työtä tekeville, kuten myös säännöllistä lisäkoulutusta seri-työhön liittyviin aiheisiin ja toimintoihin. Tulosten perusteella työnantajat voivat kehittää toimiaan edesauttaessaan seri-hoitajien henkistä työhyvinvointia.
kokemuksia heidän tämänhetkisestä henkisestä työhyvinvoinnistaan, sekä selvittää, mitkä asiat
mahdollisesti seri-työssä heikentävät henkistä työhyvinvointia sekä millä tavoin henkistä työhyvinvointia voitaisiin parantaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kaikki Suomen
seri-tukikeskuksissa työskentelevät seri-hoitajat (N=92). Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä
kyselylomakkeella, jossa oli yksi taustakysymys sekä kolme avointa kysymystä koskien seri-hoitajien kokemuksia heidän henkisestä työhyvinvoinnistaan. Kysely tehtiin Webpropol-ohjelman avulla
ja se jaettiin seri-tukikeskusverkoston sisäiselle postituslistalle tammikuussa 2023. Tutkimuksen
kyselyyn vastasi 29 seri-hoitajaa (n=29, 31,5%) ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin päätteeksi saatiin kolme eri pääluokkaa, mitkä vaikuttavat seri-hoitajien
henkiseen työhyvinvointiin. Nämä luokat olivat organisaatiolähtöiset tekijät, henkilökohtaiset tekijät ja seri-työlle ominaiset erityispiirteet ja ne sisälsivät niin henkistä työhyvinvointia heikentäviä
kuin parantavia tekijöitä. Tutkimuksen tuloksien perustella suomalaiset seri-hoitajat kokivat tällä
hetkellä henkisen työhyvinvoinnin pääosin hyväksi.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todettiin, että seri-työhön tulisi valita sellaiset työntekijät, jotka ovat
itse halukkuutensa siihen ilmaisseet ja ovat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan lähtökohtaisesti
kykeneviä ottamaan vastaan traumatisoituneiden uhrien kertomuksia ja olemaan heidän apunaan.
On hyvä selvittää organisaatiokohtaisesti, minkä kokoinen seri-tiimi on hyvä olla, niin että seri-hoitajien työmäärä pysyy kohtuullisena ja tasapainossa muiden työtehtävien kanssa, kuitenkin niin,
että seri-työkokemusta tulee tarpeeksi usein. Traumainformoitua ja sensitiivistä työnohjausta tulisi tarjota säännöllisesti seri-työtä tekeville, kuten myös säännöllistä lisäkoulutusta seri-työhön liittyviin aiheisiin ja toimintoihin. Tulosten perusteella työnantajat voivat kehittää toimiaan edesauttaessaan seri-hoitajien henkistä työhyvinvointia.