Vitsillä sisään: esihenkilöhuumori yhteisöllisyyden tukena hybridityössä
Kuuva, Päivi (2023)
Kuuva, Päivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304104962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304104962
Tiivistelmä
Hybridityö on työn organisointimalli, johon liittyy monenlaisia yhteisöllisyyshaasteita. Opinnäytetyön tietoperustan tarkoituksena oli selvittää, miten esihenkilön käyttämä huumori vaikuttaa työyhteisön koheesioon ja miten esihenkilö voi tukea yhteisöllisyyttä hybridityössä huumorin avulla. Työn tavoitteena oli jäsentää olemassa olevaa tutkimustietoa vaikutukseltaan sekä positiivisen että negatiivisen esihenkilöhuumorin näkökulmasta tutkimuskirjallisuuden avulla. Esihenkilöhuumorilla voidaan vaikuttaa johtajan ja johdettavan väliseen suhteeseen. Tutkimuksissa käsiteltiinkin selitysmalleista erityisesti johtaja–johdettava-suhteen vaihdantateoriaa (LMX-teoria), jonka mukaan kahdenkeskisen suhteen laatu ja työyhteisön suhde-erot vaikuttavat koko työyhteisön yhteisöllisyyteen.
Länsimaisissa kulttuureissa tehtyjen tutkimusten perusteella positiivinen huumori esimerkiksi synnyttää positiivisia tunteita tai lisää luottamusta johtajaa kohtaan. Aggressiivinen huumori vähentää luottamusta johtajaa kohtaan ja jopa aiheuttaa kilpailua ryhmän sisällä. Eniten ristiriitaisuuksia oli itseä vähättelevän huumorin näkemyksissä. Kaikki huumori ei kuitenkaan onnistu tavoitteessaan, millä on myös seurauksia. Luottamuksella on iso merkitys huumorin onnistumisessa.
Esihenkilöhuumorin vaikutuksia sekä johtajan ja johdettavan välisen suhteen selitysmallia pohdittiin hybridityön yhteisöllisyyshaasteita vasten. Korkealaatuinen kahdenvälinen suhde voi muun muassa lievittää yksinäisyyden kokemusta, lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hälventää epäoikeudenmukaisuuteen liittyviä pelkoja. Huumorin kohdentamisella voi kahdenvälisten suhteiden laadun kautta vaikuttaa työyhteisön LMX-eroihin, millä on merkitystä koheesiolle. Hybridityössä teknologia-avusteisella huumoriviestinnällä on mahdollista huomioida tasa-arvoisesti koko työyhteisö.
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tietoperustan lisäksi esihenkilöille tarkoitetun koulutusmateriaalin laatiminen tietoperustan pohjalta ja koulutustallenteen tuottaminen. Näin olemassa olevaa tutkimustietoa käytettiin uuden koulutuspalvelun tuottamiseksi. Koulutus pilotoitiin erään yrityksen kohderyhmälle, ja varsinainen toimeksiantajalle pidetty koulutus tallennettiin opetustarkoituksiin.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä koottiin tietoperusta, jota voisi hyödyntää myös perinteisessä suomalaiseen työelämään liittyvässä tutkimuksessa: miten esihenkilöhuumori vaikuttaa yhteisöllisyyteen ja miten sitä käytetään hybridimallissa yhteisöllisyyden tukemiseksi. Kansainvälistymisen myötä yksi ajankohtainen teema on, miten huumorilla edistetään yhteisöllisyyttä monikielisessä työyhteisössä. Myös muita jatkotutkimusaiheita esitetään.
Länsimaisissa kulttuureissa tehtyjen tutkimusten perusteella positiivinen huumori esimerkiksi synnyttää positiivisia tunteita tai lisää luottamusta johtajaa kohtaan. Aggressiivinen huumori vähentää luottamusta johtajaa kohtaan ja jopa aiheuttaa kilpailua ryhmän sisällä. Eniten ristiriitaisuuksia oli itseä vähättelevän huumorin näkemyksissä. Kaikki huumori ei kuitenkaan onnistu tavoitteessaan, millä on myös seurauksia. Luottamuksella on iso merkitys huumorin onnistumisessa.
Esihenkilöhuumorin vaikutuksia sekä johtajan ja johdettavan välisen suhteen selitysmallia pohdittiin hybridityön yhteisöllisyyshaasteita vasten. Korkealaatuinen kahdenvälinen suhde voi muun muassa lievittää yksinäisyyden kokemusta, lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hälventää epäoikeudenmukaisuuteen liittyviä pelkoja. Huumorin kohdentamisella voi kahdenvälisten suhteiden laadun kautta vaikuttaa työyhteisön LMX-eroihin, millä on merkitystä koheesiolle. Hybridityössä teknologia-avusteisella huumoriviestinnällä on mahdollista huomioida tasa-arvoisesti koko työyhteisö.
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tietoperustan lisäksi esihenkilöille tarkoitetun koulutusmateriaalin laatiminen tietoperustan pohjalta ja koulutustallenteen tuottaminen. Näin olemassa olevaa tutkimustietoa käytettiin uuden koulutuspalvelun tuottamiseksi. Koulutus pilotoitiin erään yrityksen kohderyhmälle, ja varsinainen toimeksiantajalle pidetty koulutus tallennettiin opetustarkoituksiin.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä koottiin tietoperusta, jota voisi hyödyntää myös perinteisessä suomalaiseen työelämään liittyvässä tutkimuksessa: miten esihenkilöhuumori vaikuttaa yhteisöllisyyteen ja miten sitä käytetään hybridimallissa yhteisöllisyyden tukemiseksi. Kansainvälistymisen myötä yksi ajankohtainen teema on, miten huumorilla edistetään yhteisöllisyyttä monikielisessä työyhteisössä. Myös muita jatkotutkimusaiheita esitetään.