Kanttilan budjetoinnin kehittäminen: case Minna Canthin talo ry
Kasurinen, Emmi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304044764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304044764
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Kanttilan budjetoinnin kehittäminen. Työn toimeksiantajana oli Minna Canthin talo ry, joka on kuopiolainen aatteellinen ja yleishyödyllinen yhdistys. Sen tavoitteena on korjata Kuopion keskustassa sijaitseva Minna Canthin entinen kotitalo, Kanttila, ja tehdä siitä kulttuurikeskus eri lähteistä saatavalla rahoituksella. Toimeksiantajan budjetointia haluttiin kehittää, jotta se tukisi paremmin yhdistyksen tulevaisuuden tavoitteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajan budjetoinnin nykytilaa ja löytää kehittämiskohteita, joiden avulla budjetointiprosessia voisi parantaa. Työn tavoitteena oli tuoda esille erilaisia budjetoinnin kehittämisehdotuksia toimeksiantajalle.
Opinnäytetyö toteutettiin case- eli tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistonkeruuta suoritettiin teemahaastatteluiden ja benchmarkingin eli vertaisarvioinnin avulla. Bechmarking-kohteena käytettiin kulttuurialan toimijaa, jolla on samankaltaista toimintaa kuin tulevaisuuden Kanttilassa olisi tarkoitus tulla olemaan. Lisäksi tutkimusaineistona käytettiin muistiinpanoja, joita tutkija oli tehnyt useista tapaamisista toimeksiantajan kanssa. Kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen tuloksista nousivat esille tulevan toiminnan epävarmuus, erilaisten kumppanuuksien tärkeys sekä budjettien uskottavuus. Merkittävimpinä kehittämiskohteina tulosten perusteella olivat liiketoimintasuunnitelman tarkentaminen, kumppanuuksien kehittäminen, budjettien uskottavuuden parantaminen tiedolla johtamisen keinoin sekä budjetointiprosessin kehittäminen muun muassa hyödyntämällä ajatusmalleja rullaavasta budjetoinnista, rullaavista ennusteista sekä skenaarioista ja herkkyysanalyyseista. Jatkotutkimusaiheina suositeltiin ennakoivaa SROI-tutkimusta, joka arvioisi tulevan toiminnan menestymistä sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen kannalta taloudellisten hyötyjen lisäksi, sekä budjetointityökalun kehittämistä, joka hyödyntäisi tutkimuksessa esitettyjä kehittämisehdotuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin case- eli tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistonkeruuta suoritettiin teemahaastatteluiden ja benchmarkingin eli vertaisarvioinnin avulla. Bechmarking-kohteena käytettiin kulttuurialan toimijaa, jolla on samankaltaista toimintaa kuin tulevaisuuden Kanttilassa olisi tarkoitus tulla olemaan. Lisäksi tutkimusaineistona käytettiin muistiinpanoja, joita tutkija oli tehnyt useista tapaamisista toimeksiantajan kanssa. Kerättyä aineistoa analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen tuloksista nousivat esille tulevan toiminnan epävarmuus, erilaisten kumppanuuksien tärkeys sekä budjettien uskottavuus. Merkittävimpinä kehittämiskohteina tulosten perusteella olivat liiketoimintasuunnitelman tarkentaminen, kumppanuuksien kehittäminen, budjettien uskottavuuden parantaminen tiedolla johtamisen keinoin sekä budjetointiprosessin kehittäminen muun muassa hyödyntämällä ajatusmalleja rullaavasta budjetoinnista, rullaavista ennusteista sekä skenaarioista ja herkkyysanalyyseista. Jatkotutkimusaiheina suositeltiin ennakoivaa SROI-tutkimusta, joka arvioisi tulevan toiminnan menestymistä sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen kannalta taloudellisten hyötyjen lisäksi, sekä budjetointityökalun kehittämistä, joka hyödyntäisi tutkimuksessa esitettyjä kehittämisehdotuksia.