Koronapandemian vaikutukset nuorten syrjäytymiseen
Hartlin, Sirena (2023)
Hartlin, Sirena
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303304492
Tiivistelmä
Nuorten syrjäytyminen on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa jo useamman vuoden ajan. Syrjäytymiseen ei johda vain yksi tekijä, vaan moniulotteisen ilmiön taakse kätkeytyy joukko riskitekijöitä, jotka kasaantuessaan voivat johtaa yksilön syrjäytymiseen. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa koronapandemian, erityisesti sen myötä käyttöönotettujen rajoitus ym. toimenpiteiden vaikutuksia nuorten syrjäytymisriskiin. Valittujen aineistojen pohjalta tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, miten poikkeusaika on vaikuttanut nuorten osallisuuden kokemukseen sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien NEET –nuorten tilanteeseen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineiston analysoimisessa käytettiin sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsaus koostuu tutkimuskysymyksen asettamisesta, aineiston valinnasta ja analysoinnista sekä tulosten esittämisestä. Aineisto haettiin JYKDOK Finnasta, Melindasta ja Google Scholarista. Sisällönanalyysissa hyödynnettiin teemoittelua.
Kirjallisuuskatsaukseen valituissa aineistoissa käsiteltiin koronapandemian vaikutuksia muun muassa nuorten osallisuuden kokemuksiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Tulokset olivat lähes kaikissa artikkeleissa samansuuntaisia ja niissä korostui henkilökohtaisten huolten, psyykkisen kuormittuneisuuden, yksinäisyyden kokemusten sekä epävarmuuden lisääntyminen erityisesti niiden nuorten kohdalla, jolla oli elämässään jo entuudestaan elämänlaatua heikentäviä tekijöitä kuten ahdistuneisuutta. Osassa tutkimuksista nousi esille myös rajoitustoimenpiteillä olleen positiivisia, arkea rauhoittavia vaikutuksia. Pandemian aikana toteutettujen projektien avullala pystyttiin löytämään myös positiivista tulevaisuusnäkymää lisääviä keinoja esimerkiksi sosiaalipedagogisia menetelmiä hyödyntämällä. Tulokset peilaavat myös teoreettista viitekehystä; vaikka yksittäiset tekijät tai tapahtumat eivät suoraan aiheuta syrjäytymistä, kasautuvat ongelmat elämän eri osa-alueilla voivat kasvattaa syrjäytymisriskiä. Nuorten parissa tehtävässä työssä tukea olisi hyvä kohdentaa erityisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin, jotta ongelmien kasaantumista voitaisiin ehkäistä myös mahdollisten uusien kriisien varalta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineiston analysoimisessa käytettiin sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsaus koostuu tutkimuskysymyksen asettamisesta, aineiston valinnasta ja analysoinnista sekä tulosten esittämisestä. Aineisto haettiin JYKDOK Finnasta, Melindasta ja Google Scholarista. Sisällönanalyysissa hyödynnettiin teemoittelua.
Kirjallisuuskatsaukseen valituissa aineistoissa käsiteltiin koronapandemian vaikutuksia muun muassa nuorten osallisuuden kokemuksiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä tulevaisuuden näkymiin. Tulokset olivat lähes kaikissa artikkeleissa samansuuntaisia ja niissä korostui henkilökohtaisten huolten, psyykkisen kuormittuneisuuden, yksinäisyyden kokemusten sekä epävarmuuden lisääntyminen erityisesti niiden nuorten kohdalla, jolla oli elämässään jo entuudestaan elämänlaatua heikentäviä tekijöitä kuten ahdistuneisuutta. Osassa tutkimuksista nousi esille myös rajoitustoimenpiteillä olleen positiivisia, arkea rauhoittavia vaikutuksia. Pandemian aikana toteutettujen projektien avullala pystyttiin löytämään myös positiivista tulevaisuusnäkymää lisääviä keinoja esimerkiksi sosiaalipedagogisia menetelmiä hyödyntämällä. Tulokset peilaavat myös teoreettista viitekehystä; vaikka yksittäiset tekijät tai tapahtumat eivät suoraan aiheuta syrjäytymistä, kasautuvat ongelmat elämän eri osa-alueilla voivat kasvattaa syrjäytymisriskiä. Nuorten parissa tehtävässä työssä tukea olisi hyvä kohdentaa erityisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin, jotta ongelmien kasaantumista voitaisiin ehkäistä myös mahdollisten uusien kriisien varalta.