"Huonotkaan päivät ei tunnu liian rankoilta, kun viihtyy työssään": raviammattilaisten näkemyksiä työhyvinvoinnista
Halinen, Helena (2023)
Halinen, Helena
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303143540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303143540
Tiivistelmä
Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi Suomen Hippos ry, jonka vuosien 2021-2024 strategian kohdassa 3. on kirjattu ”Ihmisten ja hevosten hyvinvointi keskiössä”. Aihevalinta perustui tähän teemaan. Tarkoituksena oli kuvata työhyvinvoinnin osatekijöitä raviammattilaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia raviammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia työhyvinvoinnista sekä sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä.
Toteutustapa oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelua hyödyntäen. Haastattelujen ensimmäisenä teemana oli työhyvinvointi ja muut teemat rakentuivat P. Rauramon (2009) Työhyvinvoinnin portaat-mallin mukaisesti. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksissa kuvattiin raviammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia työhyvinvoinnista sekä sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tuloksissa kuvattiin näkemyksiä ja kokemuksia terveydestä, turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä, arvostuksesta ja osaamisesta työhyvinvoinnin osatekijöinä.
Tutkimus osoitti, että vahva kiintymys hevoseen oli merkittävin raviammattilaisen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Hevoseen liittyvät asiat, kuten niiden terveydentila ja kilpailutulokset vaikuttivat joko positiivisesti tai negatiivisesti raviammattilaisten työhyvinvointiin. Ravialan yhteisöllisyys sekä työyhteisön sisällä että koko alan sisällä oli myös merkittävä työhyvinvointia tukeva tekijä. Alan ulkopuolelta koettiin tulevan painetta johtuen raviammattilaisten mukaan siitä, että alan ulkopuolella ei tunneta ravialaa riittävän hyvin. Ruuan merkitys koettiin tärkeäksi työhyvinvointia tukevaksi tekijäksi sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Yhdessä syömisen koettiin vaikuttavan työhyvinvointiin positiivisesti. Työtä pidettiin fyysisesti raskaana ja työpäiviä pitkinä. Lepoa ja palautumista arvostettiin, mutta käytännössä lepoa tuli liian vähän ja sitä oli haasteellista järjestää riittävästi ison työmäärän, ammattitaitoisten sijaisten puutteen ja taloudellisen kuormituksen takia. Lähes kaikki kokivat univaikeuksia liittyen hevosiin.
Johtopäätöksissä todettiin hevosalan ammattilasten kokevan hyvin samantyyppisiä asioita työhyvinvointiinsa liittyen riippumatta asuinpaikasta Suomessa tai kansainvälisesti katsottuna. Yhtymäkohtia kansainvälisiin tutkimuksiin oli liittyen kokemuksiin hevosten hyvinvoinnin vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja väsymykseen.
Toteutustapa oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelua hyödyntäen. Haastattelujen ensimmäisenä teemana oli työhyvinvointi ja muut teemat rakentuivat P. Rauramon (2009) Työhyvinvoinnin portaat-mallin mukaisesti. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksissa kuvattiin raviammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia työhyvinvoinnista sekä sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tuloksissa kuvattiin näkemyksiä ja kokemuksia terveydestä, turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä, arvostuksesta ja osaamisesta työhyvinvoinnin osatekijöinä.
Tutkimus osoitti, että vahva kiintymys hevoseen oli merkittävin raviammattilaisen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Hevoseen liittyvät asiat, kuten niiden terveydentila ja kilpailutulokset vaikuttivat joko positiivisesti tai negatiivisesti raviammattilaisten työhyvinvointiin. Ravialan yhteisöllisyys sekä työyhteisön sisällä että koko alan sisällä oli myös merkittävä työhyvinvointia tukeva tekijä. Alan ulkopuolelta koettiin tulevan painetta johtuen raviammattilaisten mukaan siitä, että alan ulkopuolella ei tunneta ravialaa riittävän hyvin. Ruuan merkitys koettiin tärkeäksi työhyvinvointia tukevaksi tekijäksi sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Yhdessä syömisen koettiin vaikuttavan työhyvinvointiin positiivisesti. Työtä pidettiin fyysisesti raskaana ja työpäiviä pitkinä. Lepoa ja palautumista arvostettiin, mutta käytännössä lepoa tuli liian vähän ja sitä oli haasteellista järjestää riittävästi ison työmäärän, ammattitaitoisten sijaisten puutteen ja taloudellisen kuormituksen takia. Lähes kaikki kokivat univaikeuksia liittyen hevosiin.
Johtopäätöksissä todettiin hevosalan ammattilasten kokevan hyvin samantyyppisiä asioita työhyvinvointiinsa liittyen riippumatta asuinpaikasta Suomessa tai kansainvälisesti katsottuna. Yhtymäkohtia kansainvälisiin tutkimuksiin oli liittyen kokemuksiin hevosten hyvinvoinnin vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja väsymykseen.