Röntgenhoitaja laadukkaana perehdyttäjänä radiologialla
Nasturica, Aino (2023)
Nasturica, Aino
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303183819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303183819
Tiivistelmä
Tällä hetkellä Suomen terveydenhuolto kohtaa päivittäin suuria haasteita, kun kaikista terveydenhuollon ammattilaisista on pulaa. Yksi työnantajien keino lisätä terveydenhuollon ammattilaisten määrää, on kehittää rekrytointi- ja perehdytysjärjestelmää. Toimivalla perehdytysjärjestelmällä voidaan lisätä henkilökunnan tyytyväisyyttä, ammatillista osaamista ja sitä kautta pysyvyyttä samalla työnantajalla. Toimiva perehdytysjärjestelmä vaatii osaavia ja ammattitaitoisia perehdyttäjiä. Perehdyttäjien osaamista voidaan lisätä esim. koulutuksien avulla. Lisäksi laadukkaat ja yksikkökohtaiset perehdytysmateriaalit, riittävät resurssit sekä perehdyttäjien oma ammatillinen osaaminen ovat tärkeässä osassa, kun tarkoituksena on lisätä perehdyttäjien tyytyväisyyttä ja edistää perehdytyksen laatua yksikössä.
Röntgenhoitajat ovat lääketieteellisen säteilynkäytön asiantuntijoita ja heidän työnkuvaansa sisältyy säteilyä tuottavien laitteiden käytön lisäksi uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista on laadukas perehdytys ja millainen on hyvä perehdyttäjä radiologiassa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, mitkä tekijät saavat aikaan laadukkaan perehdytyksen perehdyttäjän näkökulmasta radiologiassa, jotta perehdytyksen toteuttamista tulevaisuudessa voidaan kehittää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastatteluiden aineistoa kerättiin systemaattisen kirjallisuushaun (N=7) avulla, minkä pohjalta laadittiin teemahaastattelurunko. Aiempien tutkimustuloksien avulla määritettiin pääteemat, jotka olivat: Perehdytyskoulutus ja pedagoginen osaaminen, resurssit, ammatillinen osaaminen, perehdytysmateriaalit ja tulevaisuuden perehdytyksen menetelmät sekä kehitysehdotukset. Haastatteluun osallistui yhteensä viisi röntgenhoitajaa (N=5) ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna syyskuussa 2022. Haastattelusta kerätty aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Aineiston perusteella perehdyttäjien perehdytyskoulutuksen ja riittävien päivityskoulutuksien järjestämisellä voidaan lisätä perehdyttäjien motivaatiota ja osaamista toteuttaa perehdytystä. Riittävät aika-, ympäristö- ja henkilöstöresurssit ovat myös avainasemassa, kun yksikön tavoitteena on toteuttaa laadukasta perehdytystä. Aineiston perusteella röntgenhoitajan työkokemuksella on myös vaikutusta valmiuteen toimia laadukkaana perehdyttäjänä. Työkokemuksen lisäksi perehdyttäjän omalla motivaatiolla on suuri vaikutus perehdytyksen laatuun. Perehdytystiimin perustaminen yksiköissä koettaisiin parantavan nykyistä perehdytystapaa, jolloin perehdytysvastuuta voitaisiin jakaa perehdyttäjien keskuudessa. Perehdytysmateriaaleilla on suurta hyötyä perehdyttäjälle perehdytyksen antamisessa, kun ne on laadittu yksikkökohtaiseksi ja niiden sisältö on olennainen työtehtävien ja yksikön käytäntöjen suhteen. Tulevaisuuden perehdytyksen menetelmillä, kuten virtuaalitodellisuudella ja 360°-ympäristössä tapahtuvilla oppimisympäristöillä, nähtiin mahdollisia hyötyjä perehdyttäjälle, kun halutaan vahvistaa nykyisiä perehdytyksen käytäntöjä ja kehittää perehdytyksen toteutusta.
Röntgenhoitajat ovat lääketieteellisen säteilynkäytön asiantuntijoita ja heidän työnkuvaansa sisältyy säteilyä tuottavien laitteiden käytön lisäksi uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista on laadukas perehdytys ja millainen on hyvä perehdyttäjä radiologiassa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, mitkä tekijät saavat aikaan laadukkaan perehdytyksen perehdyttäjän näkökulmasta radiologiassa, jotta perehdytyksen toteuttamista tulevaisuudessa voidaan kehittää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastatteluiden aineistoa kerättiin systemaattisen kirjallisuushaun (N=7) avulla, minkä pohjalta laadittiin teemahaastattelurunko. Aiempien tutkimustuloksien avulla määritettiin pääteemat, jotka olivat: Perehdytyskoulutus ja pedagoginen osaaminen, resurssit, ammatillinen osaaminen, perehdytysmateriaalit ja tulevaisuuden perehdytyksen menetelmät sekä kehitysehdotukset. Haastatteluun osallistui yhteensä viisi röntgenhoitajaa (N=5) ja se toteutettiin ryhmähaastatteluna syyskuussa 2022. Haastattelusta kerätty aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Aineiston perusteella perehdyttäjien perehdytyskoulutuksen ja riittävien päivityskoulutuksien järjestämisellä voidaan lisätä perehdyttäjien motivaatiota ja osaamista toteuttaa perehdytystä. Riittävät aika-, ympäristö- ja henkilöstöresurssit ovat myös avainasemassa, kun yksikön tavoitteena on toteuttaa laadukasta perehdytystä. Aineiston perusteella röntgenhoitajan työkokemuksella on myös vaikutusta valmiuteen toimia laadukkaana perehdyttäjänä. Työkokemuksen lisäksi perehdyttäjän omalla motivaatiolla on suuri vaikutus perehdytyksen laatuun. Perehdytystiimin perustaminen yksiköissä koettaisiin parantavan nykyistä perehdytystapaa, jolloin perehdytysvastuuta voitaisiin jakaa perehdyttäjien keskuudessa. Perehdytysmateriaaleilla on suurta hyötyä perehdyttäjälle perehdytyksen antamisessa, kun ne on laadittu yksikkökohtaiseksi ja niiden sisältö on olennainen työtehtävien ja yksikön käytäntöjen suhteen. Tulevaisuuden perehdytyksen menetelmillä, kuten virtuaalitodellisuudella ja 360°-ympäristössä tapahtuvilla oppimisympäristöillä, nähtiin mahdollisia hyötyjä perehdyttäjälle, kun halutaan vahvistaa nykyisiä perehdytyksen käytäntöjä ja kehittää perehdytyksen toteutusta.