OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ
Vuori, Panu (2014)
Vuori, Panu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061112545
Tiivistelmä
Perinteisesti ohjelmistoprojektit ovat toteutettu hyödyntäen 1970-luvulla kehitetty vesiputousmallia. Tässä mallissa projekti viedään lävitse lineaarisesti etukäteen määriteltyjen vaiheiden mukaisesti. Vaiheet ovat: esitutkimus, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito. Kun yksi vaihe on saatu päätökseen, voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen, mutta myös paluu edelliseen vaiheeseen on mahdollinen.
Teoriassa tämä malli toimii hyvin, mutta käytännössä tämä ei ole paras mahdollinen tapa toteuttaa ohjelmistoprojekteja. Ongelmia aiheuttaa mm. määrittelyvaiheessa tehdyn speksin muuttuminen projektin edetessä. Käytännössä on havaittu, että pysyviä vaatimusmäärittelyjä ei voida tehdä, koska osa vaatimuksista selviää vasta projektin aikana tai jo määritellyt vaatimukset muuttuvat kesken projektin.
Edellä kuvattuihin ongelmiin on etsitty ratkaisua ns. ketteristä menetelmistä. Näissä menetelmissä arvostetaan yksilöä ennemmin kuin prosesseja ja työkaluja, toimivaa ohjelmistoa ennemmin kuin perusteellista dokumentaatiota, asiakasyhteistyötä ennemmin kuin hankalia sopimusneuvotteluja ja muutoksiin reagoimista ennemmin kuin suunnitelmien orjallista seuraamista. Kun perinteisessä vesiputousmallissa muutokset määrittelyvaiheessa tehtyyn speksiin aiheuttavat ongelmia ohjelmiston toteutusvaiheessa, niin ketterissä menetelmissä hyväksytään muutos ja ollaan valmiita reagoimaan niihin. Ketteriä menetelmiä on useita ja niistä yksi suosituimmista on Scrum-menetelmä.
Opinnäytetyössä tutkitaan ohjelmistotalo Metsys Oy:n projektinhallinnan muutosta perinteisestä vesiputousmallista ketterään Scrum-menetelmään. Työssä seurataan Scrum-menetelmän toimivuutta noin puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa, mikä päättyy lopulta toimivan järjestelmän käyttöönottoon.
Teoriassa tämä malli toimii hyvin, mutta käytännössä tämä ei ole paras mahdollinen tapa toteuttaa ohjelmistoprojekteja. Ongelmia aiheuttaa mm. määrittelyvaiheessa tehdyn speksin muuttuminen projektin edetessä. Käytännössä on havaittu, että pysyviä vaatimusmäärittelyjä ei voida tehdä, koska osa vaatimuksista selviää vasta projektin aikana tai jo määritellyt vaatimukset muuttuvat kesken projektin.
Edellä kuvattuihin ongelmiin on etsitty ratkaisua ns. ketteristä menetelmistä. Näissä menetelmissä arvostetaan yksilöä ennemmin kuin prosesseja ja työkaluja, toimivaa ohjelmistoa ennemmin kuin perusteellista dokumentaatiota, asiakasyhteistyötä ennemmin kuin hankalia sopimusneuvotteluja ja muutoksiin reagoimista ennemmin kuin suunnitelmien orjallista seuraamista. Kun perinteisessä vesiputousmallissa muutokset määrittelyvaiheessa tehtyyn speksiin aiheuttavat ongelmia ohjelmiston toteutusvaiheessa, niin ketterissä menetelmissä hyväksytään muutos ja ollaan valmiita reagoimaan niihin. Ketteriä menetelmiä on useita ja niistä yksi suosituimmista on Scrum-menetelmä.
Opinnäytetyössä tutkitaan ohjelmistotalo Metsys Oy:n projektinhallinnan muutosta perinteisestä vesiputousmallista ketterään Scrum-menetelmään. Työssä seurataan Scrum-menetelmän toimivuutta noin puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa, mikä päättyy lopulta toimivan järjestelmän käyttöönottoon.