Työsuhteen alkuun liittyvän työntekijäkokemuksen kehittäminen
Somero, Niina (2023)
Somero, Niina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lastensuojelualalla toimivan organisaation uusien työntekijöiden työntekijäkokemusta rekrytointi- ja perehdytysprosessin sekä ensimmäisen työskentelyvuoden aikana. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisten työnantajien/alojen kanssa organisaatio kilpailee uusista työntekijöistä ja millaisia vetovoima- ja erottautumistekijöitä sillä on. Opinnäytetyötyön aihe oli toimeksiantajalle merkityksellinen, sillä sen kasvutavoitteiden ja sote-alan keskimääräistä korkeamman vaihtuvuuden vuoksi uusien työntekijöiden houkuttelu sekä heidän sitouttamisensa ovat organisaation menestymisen kannalta keskeisiä elementtejä.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu työntekijäkokemukseen painottuen työsuhteen alkamiseen ja ensimmäiseen työskentelyvuoteen. Työntekijäkokemus on käsitteenä hyvin laaja ja se käsittää työntekijän ja työnantajan välisen suhteen ja siihen liittyvät kohtaamiset, odotukset, tarpeet ja tunteet koko työsuhteen elinkaaren aikana. Työpaikan kulttuuri, johtaminen, hyvinvointi, työympäristö ja työhön liittyvät odotukset ovat keskeisiä teemoja työntekijäkokemuksen ymmärtämisessä ja sen kehittämisessä. Kun puhutaan työsuhteen alkamisesta, nousevat työntekijäkokemuksen huomioimisessa tärkeiksi myös rekrytointiprosessin aikainen hakijakokemus, ensimmäinen työpäivä sekä perehdytysprosessi. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on kolmiosainen ja työntekijäkokemusta tarkastellaan rekrytoinnin, perehdytyksen sekä toimeksiantajaorganisaatiossa työskentelyn näkökulmasta.
Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta. Tutkimus rajattiin organisaation palveluliiketoiminnan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleviin työntekijöihin, joiden työsuhde oli alkanut 4–12 kuukautta aiemmin. Kysely toteutettiin 15.-30.11.2022 ja kohderyhmän koko oli 40 henkilöä. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli 57,5 %.
Tutkimustulokset olivat pääosin hyvin positiivisia. Uudet työntekijät olivat tyytyväisiä rekrytointiprosessin hoitoon ja kokivat itsensä tervetulleiksi ensimmäisenä työpäivänään, ja organisaation olleen hyvin valmistautunut uuden työntekijän aloitukseen. Perehdytyksen osalta selvisi, että sen aikatauluttamiseen ja suunnitelmallisuuteen tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, vaikkakin vastaajat kokivat tuntevansa toimenkuvansa ja roolinsa työpaikalla hyvin. Työ organisaatiossa ei kaikilta osin vastannut uusien työntekijöiden odotuksia ja osa vastaajista koki työn odotettua vaativammaksi. Kyselyssä selvitetyistä työntekijäkokemuksen osa-alueista työpaikan suositteluhalukkuuden (eNPS) todennäköisyyttä kasvatti voimakkaimmin kokonaistyytyväisyys johtamiseen. Johtamiseen liittyvät tulokset olivat kokonaisuutena tarkastellen positiivisia, mutta niissä oli paikoin voimakkaitakin alueellisia eroja, samoin kuin eNPS-arvossa.
Tutkimustulosten pohjalta johdettiin kolme kehitysehdotusta, jotka ovat työnantajalupauksen tekeminen, perehdytyksen suunnitelmallisuuden kehittäminen sekä työntekijälähtöinen johtaminen.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu työntekijäkokemukseen painottuen työsuhteen alkamiseen ja ensimmäiseen työskentelyvuoteen. Työntekijäkokemus on käsitteenä hyvin laaja ja se käsittää työntekijän ja työnantajan välisen suhteen ja siihen liittyvät kohtaamiset, odotukset, tarpeet ja tunteet koko työsuhteen elinkaaren aikana. Työpaikan kulttuuri, johtaminen, hyvinvointi, työympäristö ja työhön liittyvät odotukset ovat keskeisiä teemoja työntekijäkokemuksen ymmärtämisessä ja sen kehittämisessä. Kun puhutaan työsuhteen alkamisesta, nousevat työntekijäkokemuksen huomioimisessa tärkeiksi myös rekrytointiprosessin aikainen hakijakokemus, ensimmäinen työpäivä sekä perehdytysprosessi. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on kolmiosainen ja työntekijäkokemusta tarkastellaan rekrytoinnin, perehdytyksen sekä toimeksiantajaorganisaatiossa työskentelyn näkökulmasta.
Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta. Tutkimus rajattiin organisaation palveluliiketoiminnan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleviin työntekijöihin, joiden työsuhde oli alkanut 4–12 kuukautta aiemmin. Kysely toteutettiin 15.-30.11.2022 ja kohderyhmän koko oli 40 henkilöä. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli 57,5 %.
Tutkimustulokset olivat pääosin hyvin positiivisia. Uudet työntekijät olivat tyytyväisiä rekrytointiprosessin hoitoon ja kokivat itsensä tervetulleiksi ensimmäisenä työpäivänään, ja organisaation olleen hyvin valmistautunut uuden työntekijän aloitukseen. Perehdytyksen osalta selvisi, että sen aikatauluttamiseen ja suunnitelmallisuuteen tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, vaikkakin vastaajat kokivat tuntevansa toimenkuvansa ja roolinsa työpaikalla hyvin. Työ organisaatiossa ei kaikilta osin vastannut uusien työntekijöiden odotuksia ja osa vastaajista koki työn odotettua vaativammaksi. Kyselyssä selvitetyistä työntekijäkokemuksen osa-alueista työpaikan suositteluhalukkuuden (eNPS) todennäköisyyttä kasvatti voimakkaimmin kokonaistyytyväisyys johtamiseen. Johtamiseen liittyvät tulokset olivat kokonaisuutena tarkastellen positiivisia, mutta niissä oli paikoin voimakkaitakin alueellisia eroja, samoin kuin eNPS-arvossa.
Tutkimustulosten pohjalta johdettiin kolme kehitysehdotusta, jotka ovat työnantajalupauksen tekeminen, perehdytyksen suunnitelmallisuuden kehittäminen sekä työntekijälähtöinen johtaminen.