Kuuntelukävelyllä kohti teosta
Jaakkola, Kirsi (2023)
Jaakkola, Kirsi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303123403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303123403
Tiivistelmä
Kuuntelukävelyllä kohti teosta on taiteellinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä kuuntelukävely on ja miten se muotoutuu taiteelliseksi työskentelyksi. Tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa, voiko kuuntelukävely olla teos.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa taiteilija-tutkijan omat ennakkoasetelmat, asiasta vähitellen kerääntynyt tieto ja tutkimukseen osallistuvien kokemukset muodostivat näkemyksen tutkittavasta aiheesta. Tutkimus nojasi näin ollen hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineistoa lähestyttiin osallistavin etnografisin menetelmin. Näin saatiin esiin tilannesidonnaiseen kokemukseen kätkeytyvää tietoa havainnoinnin ja haastatteluiden kautta.
Taiteellisena tutkimusaineistona toteutettiin kaksi kuuntelukävelyä, jotka järjestettiin taiteen ammattilaisille ja verrokkiryhmänä muille kiinnostuneille. Tutkimus rakentui kuuntelukävelystä tutkimusmenetelmänä kirjoitettuun ja kuuntelukävelyyn läheisesti liittyvien elementtien avaamiseen. Näitä elementtejä olivat kävely, aistiminen, hiljaisuus, keskustelu, paikkasidonnaisuus ja kokemus. Tutkimuksessa taustoitettiin myös kuuntelukävelyyn liittyviä yhteisötaiteen ja esitystaiteen elementtejä ja tuotiin esille muutamia esimerkkejä taiteilijoista, jotka käyttävät kuuntelukävelyä omassa työskentelyssään.
Kuuntelukävely on sisältänyt jo sen äänitutkimukseen perustuvista alkuajoista lähtien taiteellisia lähtökohtia. Kuuntelukävelystä on paljon erilaisia muunnelmia ja sitä käytetään sekä tutkimuksessa eri tutkimusaloilla ja taiteellisen työskentelyn välineenä. Taiteen kontekstissa kuuntelukävely on voimallinen työmuoto, joka avantgardististen taidesuuntausten jatkumon myötä sijoittuu olemukseltaan johonkin yhteisötaiteen ja esitystaiteen maastoon. Sen hetkellisyyteen ja ainutkertaiseen kokemukseen pohjautuva luonne tuo siihen osallistuville voimakkaan kokemuksen. Vaikka tämän tutkimuksen tulokset eivät suoraan tukeneet osallistujien kokemusta teoksen osana olemisesta, siitä kuitenkin puhuttiin teoksena. Kuuntelukävelyn teosluonne näyttäytyi performatiivisuudessa ja vaatii taiteilijalta päätöksen pitää sitä teoksena ja sanoittaa toiminta teokseksi. Tutkimus vahvisti käsitystä kuuntelukävelystä merkittävänä ja ainutkertaisena taiteellisen työskentelyn muotona, jolla on mahdollista luoda taidekokemus ja saada sellaista tietoa ympäröivästä, jota ei muilla keinoin ole saavutettavissa.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa taiteilija-tutkijan omat ennakkoasetelmat, asiasta vähitellen kerääntynyt tieto ja tutkimukseen osallistuvien kokemukset muodostivat näkemyksen tutkittavasta aiheesta. Tutkimus nojasi näin ollen hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineistoa lähestyttiin osallistavin etnografisin menetelmin. Näin saatiin esiin tilannesidonnaiseen kokemukseen kätkeytyvää tietoa havainnoinnin ja haastatteluiden kautta.
Taiteellisena tutkimusaineistona toteutettiin kaksi kuuntelukävelyä, jotka järjestettiin taiteen ammattilaisille ja verrokkiryhmänä muille kiinnostuneille. Tutkimus rakentui kuuntelukävelystä tutkimusmenetelmänä kirjoitettuun ja kuuntelukävelyyn läheisesti liittyvien elementtien avaamiseen. Näitä elementtejä olivat kävely, aistiminen, hiljaisuus, keskustelu, paikkasidonnaisuus ja kokemus. Tutkimuksessa taustoitettiin myös kuuntelukävelyyn liittyviä yhteisötaiteen ja esitystaiteen elementtejä ja tuotiin esille muutamia esimerkkejä taiteilijoista, jotka käyttävät kuuntelukävelyä omassa työskentelyssään.
Kuuntelukävely on sisältänyt jo sen äänitutkimukseen perustuvista alkuajoista lähtien taiteellisia lähtökohtia. Kuuntelukävelystä on paljon erilaisia muunnelmia ja sitä käytetään sekä tutkimuksessa eri tutkimusaloilla ja taiteellisen työskentelyn välineenä. Taiteen kontekstissa kuuntelukävely on voimallinen työmuoto, joka avantgardististen taidesuuntausten jatkumon myötä sijoittuu olemukseltaan johonkin yhteisötaiteen ja esitystaiteen maastoon. Sen hetkellisyyteen ja ainutkertaiseen kokemukseen pohjautuva luonne tuo siihen osallistuville voimakkaan kokemuksen. Vaikka tämän tutkimuksen tulokset eivät suoraan tukeneet osallistujien kokemusta teoksen osana olemisesta, siitä kuitenkin puhuttiin teoksena. Kuuntelukävelyn teosluonne näyttäytyi performatiivisuudessa ja vaatii taiteilijalta päätöksen pitää sitä teoksena ja sanoittaa toiminta teokseksi. Tutkimus vahvisti käsitystä kuuntelukävelystä merkittävänä ja ainutkertaisena taiteellisen työskentelyn muotona, jolla on mahdollista luoda taidekokemus ja saada sellaista tietoa ympäröivästä, jota ei muilla keinoin ole saavutettavissa.